Frank Schaumanin vuonna 1975 perustamassa yrityksessä on osakkaita tätä nykyä kahdeksan. Arkkitehtitoimisto on laajentunut henkilökunnan osalta neljässä vuodessa 22:sta 34:ään ja pohtii lähitulevaisuudessa toimiston avaamista myös Helsinkiin.

Arkkitehtitoimisto suunnittelee pientä ja suurta

www.schaumanarch.fi

 

Turkulainen Schauman Arkkitehdit elää vahvaa kasvukautta. Fabriikki-projektissakin mukana olevan yrityksen erityiseen kompetenssiin lukeutuu muun muassa tietomallintaminen.

Frank Schaumanin vuonna 1975 perustamassa yrityksessä on osakkaita tätä nykyä kahdeksan. Arkkitehtitoimisto on laajentunut henkilökunnan osalta neljässä vuodessa 22:sta 34:ään ja pohtii lähitulevaisuudessa toimiston avaamista myös Helsinkiin.

– Liikevaihtomme on kasvanut merkittävästi ja sukupolvenvaihdos on toteutunut onnistuneesti, kertoo toimitusjohtajana vuonna 2012 aloittanut Janne Helin.

Suurin osa henkilökunnasta on arkkitehteja tai rakennusarkkitehteja. Heidän lisäkseen yrityksessä työskentelee myös arkkitehtiylioppilaita, sisustusarkkitehteja sekä suunnitteluassistentteja.

– Palvelumme on laaja-alaista, aina maankäytön suunnittelusta rakennus- ja sisustussuunnitteluun asti ulottuva. Suunnittelemme yksittäisiä huviloita, suuria kauppakeskuksia ja julkisia rakennuksia, kuten nyt uutta T3-sairaalaa Turkuun yhdessä Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:n kanssa. Toisaalta jokin taloyhtiö voi soittaa ja kysyä saisivatko he katoksen ulko-oven päälle. Pieniä ja suuria töitä, kaikenlaisia, mikä sopii meille oikein hyvin, Helin kuvailee moninaista työkenttää.

– Suunnitellaanpa pientä tai suurta, omakotitalon autotallia tai jättisairaalaa, lähdemme luonnollisesti liikkeelle aina asiakkaan tarpeista. Työtä vastaanotettaessa on ensiarvoisen tärkeää sopia toimeksiantajan kanssa sisällöllisistä tavoitteista aikataulua unohtamatta, korostaa Helin.

Kasvumme yksi perusta on onnistuneet rekrytoinnit; on tärkeää, että talossa on hyviä ammattilaisia tekemässä laadukkaita suunnitelmia. Taitavien osaajiemme kädenjälki on yksi tapa erottautua kilpailijoista, toimitusjohtaja muotoilee.

Tietomallinnus on tapa suunnitella

Schaumanilla luodaan kolmiulotteisia malleja, joista jatkotyöstetään muun muassa havainne- ja esittelykuvia. Näin voidaan tutkia kokonaista korttelikokonaisuutta tai jopa ”vierailla” sisällä rakennuksessa.

– Kun luodaan tietomalli, sisällytetään siihen myös muiden suunnittelualueiden osaaminen, kuten rakenne- ja LVIS-osa-alueet. Mallintamalla tuotetaan usein isoja, kymmenien tai jopa satojen miljoonien eurojen hankkeita. Meillä on paitsi mallintamiseen erikoistuneet henkilöt, myös ATK-infrastruktuuri, mitkä yhdessä mahdollistavat toimeksiannosta suoriutumisen, Helin toteaa.

Eräs tällainen projekti on Medisiina D, joka on Suomen Yliopistokiinteistöjen hanke, ja johon aikanaan tulee sijoittumaan VSSHP erikoisyksiköineen, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Turun Ammattikorkeakoulun yksiköitä.

VR-tekniikan hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia myös suunnittelijalle arvioida omaa työtään, puhumattakaan käyttäjille tarjoutuvasta kokemuksesta. 3D-mallintaminen on yksi keino varmistaa suunnitelmien oikeellisuus ennen toteutusvaihetta. Sen avulla voidaan tarkastella esimerkiksi tilan mittasuhteita, valaistusominaisuuksia, värien sekä materiaalien yhteensopivuutta sekä vaikkapa kalustettavuutta.

– Pystymme myös viestittämään tilaajille, rakennuttajille tai käyttäjille ennakkoon lopputuloksen sisällöstä, neuvottelemaan siitä ja lopulta tekemään myös toteutukseen johtavia päätöksiä.

Helin arvelee edellä mainitun toimintatavan yleistyvän myös asuntotuotantoon, sillä ennusmerkkejä tästä on jo olemassa. Mallintaminen voisi olla markkinoinnin apuväline tai tukikeino, ja tietomalleista on toki konkreettistakin hyötyä, kun rakennuksen elinkaarta arvioidaan.

– Kuljemme kohti teknologiaa, mutta teknologia tulee myös meitä kohti, Janne Helin muotoilee.

– Kuljemme kohti teknologiaa, mutta teknologia tulee myös meitä kohti.

Haasteet ovat aina positiivisia

Schauman pääsi YIT:n kumppanina mukaan Fabriikki-projektiin, josta on tulossa pitkäaikainen ja mittava asuntotuotantohanke.

– Meillä on toimeksianto ensimmäisen korttelin kuudesta rakennuksesta, mutta tavoitteenamme on vastata koko alueen jatkosuunnittelusta. Tämä tarkoittaisi 15–20 vuoden hankekokonaisuutta, sillä alueelle tulee kerrostalojen muodossa nousemaan 1000–1200 uutta asuntoa kolmeen asuinkortteliin hajautettuna. Tämä tarkoittaa jopa kahtatuhatta uutta asukasta alueelle, Helin kiteyttää.

Ensimmäinen talo valmistuu vuoden 2017 aikana. Alueelle on yhteistyössä rakennuttajan kanssa tavoiteltu uniikkia tunnelmaa, ja Helin kuvaileekin visiota alueesta ”rouheaksi, uudeksi tiilikortteliksi, lähellä kulttuuria ja palveluja”. Tuon pohjalta muotoutuu myös alueen arkkitehtuuri.

– Haasteet ovat aina positiivisia. Meillä on visio, toteuttaja tai hankkeeseen ryhtyvä tuo reunaehdot ja näiden yhteensovittamisesta muotoutuu valmis työ.

– Meillä on Turussa miellyttävä yhdessä tekemisen ilmapiiri – myös viranomaispuolella on lähdetty hankkeisiin yhteistyökykyisinä mukaan. Ylipäätään olen sitä mieltä, että Suomi on upea maa ja Turku hieno kaupunki; tänne kannattaa rakentaa ja sijoittaa, täällä on hyvä asua ja ihmisen olla, toimitusjohtaja Janne Helin kiteyttää lopuksi.