power-station-374097_300_CMYK

Hiilidioksidin maailmassa

Kasvihuonekaasut luovat luonnollisen kasvihuoneilmiön, jota ilman maan keskilämpötila olisi 20–30 °C kylmempi. Ilman kasvihuoneilmiötä maa olisi siis elinkelvoton. Maan pintalämpötila olisi liian alhainen, jotta vettä voisi esiintyä laajalti nestemäisenä ja vesihöyrynä.

Maan keskilämpötila on nykyisin noin 14,4 °C, mutta ilmasto lämpenee kasvihuoneilmiön voimistuessa ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena.

Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (36 – 70 %), hiilidioksidi (9 – 26 %), metaani (4 – 9 %), troposfäärinen otsoni (3 – 7 %) ja typpioksiduuli (6 %). Sulkeissa oleva prosentti kertoo sen osuuden, jonka kaasu aiheuttaa kasvihuoneilmiöstä. Kasvihuonekaasujen viipymisaika ilmakehässä vaihtelee muutamasta päivästä (vesihöyry) satoihin vuosiin.

Ihminen ei toiminnallaan suoraan lisää ilmakehän vesihöyrypitoisuutta, vaikka pitoisuudet voivat muuttua ilmaston lämpenemisen seurauksena. Lentoliikenteen yläilmakehään päästämällä vesihöyryllä on kuitenkin huomattava ilmastoa lämmittävä vaikutus.

Vaikutukseltaan merkittävin ihmisen toimien hallinnassa oleva kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (CO2). Sen määrä on kasvanut ilmakehässä tasaisesti esiteollisesta ajasta lähtien eli yli 30 %:lla. Merkittävin syy hiilidioksidin lisääntymiseen ilmakehässä on fossiilisten polttoaineiden polttaminen.

Haasteelliseksi hiilidioksidin määrän kasvun ilmakehässä tekee se, että kehittyvien maiden hiilidioksidipäästöt ovat niiden teollisen kehityksen myötä lisääntyneet merkittävästi.

Seuraavassa diagrammissa on esitetty Kiinan ja Intian hiilidioksidipäästöjen sekä kaikkien kehittyvien ei – Annex 1 maiden hiilidioksidipäästöjen muuttuminen vuosien 1990 ja 2011 välillä. Annex 1 maat ovat maita, jotka ovat sitoutuneet tavoitteeseen palauttaa kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä.

Taulukko_1_300_CMYK

 

 

 

 

 

Kaikkien kehittyvien ei – Annex 1 maiden hiilidioksidipäästöt ovat tarkasteluvälillä kasvaneet 161 %, yksittäisistä maista esimerkkinä Kiina 251 % ja Intia 200 %.

Alla olevassa taulukossa on vertailtu kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden päästöjen kehitystä vuosien 1990 ja 2011 välillä.

Taulukko_2_300_CMYK

 

 

 

 

Kaikkien kehittyvien ei – Annex 1 maiden hiilidioksidipäästöt ovat tarkasteluvälillä kasvaneet siis 161 %, kun vastaavasti Annex 1 maiden päästöt ovat vähentyneet 4 % ja Kioton pöytäkirjan ratifioineiden teollisuusmaiden päästöt ovat vähentyneet 12 %

Hiilidioksidipäästöjä verrataan maittain myös asukasta kohden. Suurimmat hiilidioksidipäästöt ovat Qatarissa, jossa määrä on 40,10 tonnia / vuosi / asukas. Suomi on sijaluvulla 18 päästöjen ollessa 11,53 tonnia asukasta kohden vuodessa. EU maista vain Luxemburg ja Viro ovat Suomen edellä, myös Norjassa päästöt ovat suuremmat. Saavuttaaksemme Ruotsin meidän on ponnisteltava voimakkaasti, sillä Ruotsissa hiilidioksidipäästöt ovat niinkin alhaiset kuin 5,60 tonnia / vuosi / asukas; tällä määrällä Ruotsi on sijaluvulla 57.

On kuitenkin hienoa havaita miten ihmisten suhtautuminen hiilidioksidipäästöihin on muutaman viime vuoden aikana muuttunut ja jokapäiväisessä käyttäytymisessä toimet, joilla päästöjä vähennetään, huomioidaan yhä useammin. Kehityksen suunta on oikea, vauhtia pitää vielä saada lisää.

Lähteet: Tilastokeskus, Wikipedia