Viimeiset-kiristykset_300_CMYK

Lämpöä voi ottaa talteen myös jätevedestä

Hukkaako taloyhtiösi lämpöenergiaa viemäriin? Lämmön talteenotto jätevedestä voi parantaa oleellisesti taloyhtiön energiatehokkuutta. 

Haastattelimme jyväskyläläisen As. Oy Puistokatu 25:n isännöitsijää Ilkka Kuulasmaata. – Kyseessä on hyvin tyypillinen linjasaneerausikäinen, vuonna 1957 valmistunut taloyhtiö, jossa on 40 asuntoa.

Kuulasmaa kertoo kyseisen taloyhtiön energiaremontista, jossa energiatehokkuutta on lähdetty parantamaan täysin uudella tavalla. – Jotain on tehtävä, jotta vastikkeet eivät karkaa käsistä. Täytyy muistaa, että talon lämmityskustannuksista noin 35 – 40 % kuluu lämpimän käyttöveden lämmitykseen, joten nyt puutumme myös tähän. Ensin otamme harakoille menevästä energiasta talteen noin
40 – 50 % ja sen lisäksi 30 – 35 % veden lämmittämiseen kuluvasta kokonaisenergiapotista.

As. Oy Puistokatu 25:ssä on siis meneillään täydellinen linjasaneeraus, jonka yhteydessä toteutetaan energiaremontti ja kaksiviemärijärjestelmä. – Se tarkoittaa, että wc:hen menee oma putki ja harmaat, lämpimät vedet keittiöstä, kylpyhuoneesta, suihkusta ja astianpesukoneesta kulkevat omaa viemäriä alas. Harmaat vedet kulkevat lämmönjakohuoneessa olevaan pumppaamoon alakerrassa, josta ne ohjataan viemäriveden lämmönvaihtimeen, jossa niistä otetaan lämpö talteen.

Samassa yhteydessä yhtiöön asennetaan poistoilmalämpöpumppu (PILP), johon kytketään Ecowec-hybridivaihdin jäteveden lämmön talteenottoon. – Poistoilmalämpöpumpun ansiosta emme siis enää aja lämmintä ilmaa ulos harakoille, vaan nappaammekin lämmön talteen ja esilämmitämme varaajalla käyttöveden, johon otetaan lisälämpöä kaukolämmöstä. Sen lisäksi hybridivaihdin ottaa talteen jätevedessä olevan lämpöenergian ja kierrättää sen edelleen hyötykäyttöön. Hybridivaihtimessa kiertää poistoilmalämpöpumpun primäärineste, joka sitoo spiraaliputkessa kulkevan, noin 30-asteisen jäteveden lämpöenergian, ja kierrättää sen takaisin kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen. Kuulasmaa kertoo, että kerrostalokiinteistössä yksi hybridivaihdin pystyy käsittelemään jopa 60 asunnon jätevedet.

Merkittävää energiansäästöä

Kuulasmaa uskoo vahvasti kyseisen järjestelmän energiansäästöpotentiaaliin.
– Kohteissa, joiden energiatehokkuutta on parannettu pelkästään poistoilmalämpöpumpulla, on onnistuttu puolittamaan kaukolämmön ostotarve. Tässä kohteessa energiansäästö on aivan jotain muuta, sillä saamme PILP-järjestelmällä ilmanvaihdon kautta hukattavasta lämmitysenergiasta talteen noin 40 – 50 % ja sen lisäksi jäteveden sisältämästä energiasta jopa 70 % yhdellä ja samalla lämpöpumpulla. 1960 – 2002 rakennettuja taloyhtiöitä on Suomessa arviolta 40 000. Jos kaikki parantaisivat tällä tavoin energiatehokkuuttaan, saataisiin valtakunnallisesti aikaan todella merkittävä energiansäästö.

Tukee kestävää kehitystä

Jäteveden lämmöntalteenoton mahdollistava laitteisto sijaitsee As. Oy Puistokatu 25:n kellaritiloissa. – Se on tämän järjestelmän etu, sillä sen käyttöönotto ei vaikuta asukkaiden elämään. Vanhojen suojeltujen kiinteistöjen ulkonäkökään ei näin ollen vaarannu, eikä rakennuskaavoituskaan ole este järjestelmän käyttöönotolle. Lisäksi se on vastaus moniin ympäristöhaasteisiin sekä fossiilisten polttoaineiden, varsinkin kivihiilen käytön rajoittamiseen, Kuulasmaa toteaa. Edellä kuvattu järjestelmä asennetaan Kuulasmaan mukaan tämän vuoden aikana Jyväskylässä myös Puistokatu 13 ja 14 kohteisiin linjasaneerauksen yhteydessä.