Turkulainen Geo-Master Oy tekee maastoselvityksiä, maaperätutkimuksia ja -mittauksia.

Mitä piilee pinnan alla?

Turkulainen Geo-Master Oy tekee maastoselvityksiä, maaperätutkimuksia ja -mittauksia, joista saatavilla tiedoilla tehdään kaikki pohjarakentamisen suunnittelu rakentamisen kohteesta riippumatta.

Tavanomaisessa tilanteessa rakennushankkeen käynnistyessä rakennuttajilla on käytössään pelkkä peruskarttaote. Mitä pinnan alla piilee, voi tulla rakentajalle täytenä yllätyksenä – usein kalliina sellaisena.

– Maaperän riski- ja olosuhdetekijät, erityisesti poikkeavat olosuhteet, on kartoitettava huolellisesti ennen rakennushankkeen alkamista. Riskitekijöitä voi piillä niin pohjavedessä, maa-aineksessa kuin ympäröivissä maa-alueissa tai rakennuksissa, kertoo Geo-Master Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Suominen, joka on työskennellyt geosuunnittelun asiantuntijatehtävissä 80-luvun alusta asti ja on meriiteillään Suomen johtavia geotekniikan asiantuntijoita.

Huolellisesta työstään tunnettu Suominen on luonut itselleen tarkat toimintatavat.

– Luomme jokaista kohdetta varten muistilistan kaikista asioista, jotka tulevat väistämättä eteen projektin aikana. Jokainen projektin parissa työskentelevä tuottaa lisää tietoa, joten listoja päivitetään jatkuvasti.

Maaperän monet vaikutukset

Huomioon otettavia asioita on paljon erityisesti kohteissa, joissa uutta ollaan rakentamassa vanhan kylkeen.

– Oletuksena on, että vanhasta rakennuksesta on olemassa luotettavat rakennuspiirustukset. Muutama vuosikymmen sitten työmaan mestarit saattoivat saattoivat kuitenkin tehdä omia ratkaisuja, jotka toteutettiin, mutta muutoksia ei dokumentoitu minnekään. Kun rakennuksen vierestä kaivetaan maata 40 vuoden kuluttua, pahimmillaan vastassa saattaa olla ihan mitä tahansa, Suominen kuvailee.

Ensimmäinen tehtävä uudessa kohteessa on luoda mielikuva maa-alueen vaikeusasteesta. 1–2 metrin korkeuseroja laajalla rakennuspaikalla on usein mahdotonta havaita silmämääräisesti, mutta ne vaikuttavat oleellisesti niin sadevesikaivojen ja putkien sijaintiin kuin lattiatasoihin.

– Rakennukset voivat olla tänä päivänä lähes minkä muotoisia tahansa. On tärkeää selvittää, halutaanko esimerkiksi ristin muotoisen rakennuksen jokaisessa osassa lattian olevan samalla tasolla. Jos kyseessä on palvelutalo, jonka asukkaat liikkuvat rollaattoreilla, on selvää, että metrin korkeusero lattiatasojen välillä on liikaa, Suominen huomauttaa.

Dokumentointi on kullanarvoista

Muistilistaa tehdessään Suominen huomioi erityisesti kolmea määräävää tekijää.

– Ensimmäinen on rakennusmääräykset, sillä Suomessa on lainvastaista rakentaa vastoin määräyksiä.

Toinen tekijä on vaurioriskien tunnistaminen kokemukseen perustuen, sillä piiloon jäävät virheelliset pohjarakenteet aiheuttavat myös piileviä vaurioita, joita ei välttämättä havaita kuin vasta kymmenien vuosien kuluttua.

Suomisen mukaan ongelmat ovat usein  seurausta rakennusvirheistä, jotka olisivat olleet vältettävissä. Geotutkimuksen minimitehtävänä on havaita mahdolliset ongelmatekijät ajoissa.

Kolmantena seikkana Suominen mainitsee urakan hallinnan.

– Laadunvalvonnan ja dokumentoinnin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Tällä toimialalla jokaiselle muodostuu oma toimintatapa. Minun tapani on huolellinen, tarkka ja perusteellinen. Sillä saattaa saada toisinaan nipottajan maineen, mutta ainakin voin nukkua yöni hyvin, Suominen kuittaa.