Samk-kampus-näkymä-pääsisäänkäynti(iso)_300dpi-kopio_300_CMYK

Porin kampus syntyy yhteistyöllä

Loistavalle paikalle Porin keskustaan nouseva kampus on hieno esimerkki yhdessä tekemisestä. Kun yhteistyö toimii, eivät pienet haasteetkaan haittaa.

Syksyllä 2017 käyttöön otettavan Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin kampuksen rakennustyöt ovat käynnistyneet purkutöillä. Korjaus- ja uudisrakentamista yhdistelevä projekti etenee urakoitsijana toimivan NCC Rakennus Oy:n, tilaajan eli Citycon Oy:n sekä muiden urakoitsijoiden yhteistyönä. Vaikka työt saneeraus- ja uudispuolella etenevät eri tahtiin, molempien puolten arvioitu valmistumisaika on vuoden loppuun mennessä. Kaikkineen rakennustyöt valmistunevat keväällä 2017.

Monipuolinen, mutta haastava projekti

Näyttävälle paikalle tuleva kampus on Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen mittakaavassa harvinaisen suuri. Opetus- ja laboratoriotiloineen, ruokaloineen sekä liikuntasaleineen kampuksen kooksi tulee noin 23 000 m². Vaikka suuri osa hankkeesta on uudisrakentamista, siihen sisältyy paljon myös vanhan saneerausta. – Se on haasteellista. Kun puretaan vanhoja rakenteita pois, käytössä ei ole täydellisiä vanhoja suunnitelmia. Eli yleensä purkuvaiheessa havaitaan mitä pitää purkaa, selostaa NCC Rakennuksen työpäällikkö Jari Granqvist.

Haastavien pohjaolosuhteiden vuoksi perustusten pohjatyöt täytyy olla hanskassa. – Pohjavesi yltää lähelle rakennuksen alimpia kohtia, joten maata ei saa myllätä, Granqvist kertoo. Saneerauspuolella haasteita lisää myös suuren betonirakenteisen katon purku, joka suoritetaan sisätiloissa vain parinkymmenen metrin päässä toimivasta kaupasta.

Pienen tauon jälkeen Porissa urakoiva NCC Rakennus on tyytyväinen saadessaan olla mukana Porin kampuksen kaltaisessa mittavassa rakennusprojektissa. Vaikka uudisrakentamista ja saneerausta yhdistelevä projekti ei ole aivan tavanomainen, sopii se loistavasti NCC Rakennuksen kaltaiselle rakentamisen moniosaajalle. Yrityksen kokemuksesta on ollut hyötyä pitkin suunnittelua. – Esimerkiksi runkomallissa käytettiin hyväksi NCC:n muualle tekemiä, samantyylisiä runkoja, Granqvist kertoo.

Projektinjohtomalli käytössä

Citycon ja NCC Rakennus ovat alusta alkaen kehittäneet hanketta tiiviisti yhdessä ja vaikka merkittävä osa suunnittelusta valmistui jo ennen purkutöiden aloittamista, tarkentavaa suunnittelua tehdään vielä projektin edetessä. NCC Rakennus toteuttaa kohteen projektinjohtourakkana, johon liittyy oleellisesti laaja yhteistyö. – Se on yhteistoimintaurakka, jossa tilaaja ja käyttäjä yhdessä urakoitsijan kanssa tekevät yhteistyötä aina suunnittelusta alkaen. Se sopii erityisen hyvin saneeraukseen, jossa yllättävät ongelmat voidaan ratkaista yhdessä, valaisee Lounais-Suomen aluejohtaja Esa Lehmusvuori. Kampus-projektin laajaan yhteistyörinkiin kuuluvat olennaisesti myös paikalliset aliurakoitsijat, joita kilpailutetaan aina sitä mukaa kun suunnittelu etenee.

Uudet urakkamuodot hallitsevalle NCC Rakennukselle projektinjohtourakka sopii hyvin. Avoimuudella, luottamuksella ja yhteen hiileen puhaltamisella rakentaminen sujuu nopeasti ja kustannustehokkaasti, laadusta kuitenkaan tinkimättä.

Samk_Kampus_NCC_solid_house_300_CMYK

Poikkeuksellinen kohde myös rakennuttajalle

Porin keskustakampuksen rakennuttajalle eli kiinteistösijoitusyhtiö Citycon Oyj:lle käynnissä oleva hanke on poikkeuksellinen, sillä pääasiallisesti yritys tunnetaan kaupallisten kohteiden, kuten isojen ostoskeskusten omistajana. Kampushankkeessa mukana oleminen on kuitenkin luonnollinen jatkumo yritystoiminnalle, joka perustuu vahvasti kiinteistökehittämiseen ja erilaisten yhteistoimintamallien hyödyntämiseen.

Projektin alkumetreiltä saakka Citycon on panostanut saumattomaan yhteistyöhön tilojen loppukäyttäjän eli SAMK:n kanssa. Käyttäjä on tuonut aktiivisesti esille omia näkemyksiään mm. tilojen muuntojoustavuudesta ja tietotekniikan hyödyntämisestä uudella kampusalueella. Näiden toiveiden pohjalta Citycon yhdessä mittavan hankkeen muiden osapuolten kanssa pyrkii rakentamaan asiakkaalleen mahdollisimman toimivat tilat. – Tavallaan työssämme on kyse asiakaspalvelusta, sillä kiinteistöjen lisäarvo tulee viime kädessä tyytyväisten käyttäjien kautta, pohtii Cityconin projekti-insinööri Simo Karjalainen.

Vanhan kiinteistön käyttötarkoituksen muuttaminen ei ole koskaan yksinkertainen projekti, sillä se vaatii paljon suunnittelua, aikaa sekä hyvät yhteistyökumppanit. Citycon on kuitenkin onnistunut keräämään ympärilleen toimivan ja yhteistyökykyisen verkoston. Kumppaneita valittaessa tavoitteena on ollut myös se, että syksyllä 2017 käyttöön otettavalla uudella kampuksella päästäisiin nauttimaan mahdollisimman monen satakuntalaisenkin yrityksen käden jäljistä.

 

kampus_solid_house_300_CMYK

Koko tila oppimisympäristönä

Vielä toistaiseksi Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat jakautuneet Porissa kahdelle eri kampukselle, mutta jo parin vuoden päästä tilanne on aivan toinen. Uusien asema-aukiolle sijoittuvien tilojen toivotaan tehostavan yksikön toimintaa monellakin tapaa.
– Pyrimme rakentamaan vetovoimaista ja muuntautuvaa oppimisympäristöä, joka sekä lisäisi poikkitieteellistä kanssakäymistä että tarjoaisi helppoja kontakteja yrityselämälle, summaa kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Jussi Koskinen.

SAMK pitää tärkeänä, että tilojen suunnittelussa mennään toiminnallisuus edellä, ja siksi asiassa onkin kuultu myös kampuksen tulevia käyttäjiä. – Opiskelu on muuttumassa, joten tarvitsemme erilaisia oppimistiloja kuin ennen, Koskinen toteaa. Luokkien opetustekniikan on oltava nykyaikaista, minkä lisäksi sekä henkilöstö että opiskelijat kaipaavat avoimia yhteisiä tiloja, joissa he voivat työskennellä joko itsenäisesti tai ryhmissä. Tavoitteena onkin luoda ympäristö, johon opiskelijat tulisivat mielellään myös luentovapaina päivinä. – Uskon että uusien vetovoimaisten tilojen myötä hakijamäärätkin tulevat lisääntymään, Koskinen pohtii.

Porin keskustaan rakentuva kohde on merkittävä myös kaupunkikuvallisesti, ja Koskinen seuraakin mielenkiinnolla, mitä kampuksen ympäristössä tulevina vuosina tapahtuu. – Hanke tulee varmasti aktivoimaan alueen muutakin rakentamista, hän arvelee. Lisäksi Suomen mittakaavassa harvinaislaatuinen kampushanke voi myöhemmin toimia esikuvana myös muille vastaaville projekteille.

 

Tulevaisuuteen orientoituva oppilaitos tarvitsee modernin ilmeen

Ajatus uuden kampuksen rakentamisesta Porin Asema-aukiolle syntyi Arkkitehti Oy Asmalassa, ja nyt urakkakilpailun ratkettua toimisto on päässyt mukaan mittavan hankkeen toteutustiimiin.

Suunnittelu lähti liikkeelle tontilla jo olemassa olevasta rakennuksesta, joka ei kuitenkaan sellaisenaan soveltunut SAMK:n tarkoituksiin ja siksi suuria osia siitä jouduttiin purkamaan. Vanhaan tilaan tulee kytkeytymään myös uudisrakennus, jonka arkkitehtoninen ilme on vahvasti nykyaikainen. – Uudisrakennuksen runkosyvyys on iso, mutta tilat saatiin siitä huolimatta sijoitettua sinne hyvin. Ilmettä keventää myös rakennuksen keskellä kulkeva katu, kertoo arkkitehti Matti Asmala. Miehen itsensä lisäksi merkittävä hanke työllistää myös liudan muita osaajia, joiden avulla syntyy lopulta mahdollisimman toimiva kokonaisuus.

Asmala tiimeineen pyrkii suunnittelutyössä siihen, että valmiista tilasta välittyisi heti ensikosketuksella jokin idea. Uudispuolella se tulee olemaan iso
keskusaula, vanhassa osassa kävijä puolestaan yllättyy rakennuksen laajuudesta. Kampuksen ulkoiseen ilmeeseen on haettu moderniutta ja teknisyyttä, ei niinkään koululaitosmaisuutta. Samaa dynaamista ja tulevaisuuteen suuntaavaa linjaa on jatkettu sisätiloissa sisustussuunnittelijan valitsemien voimakkaiden värien avulla. – Haluan kaikin tavoin välttää tasapaksua ilmettä, sillä rakennuksilla luodaan mielikuvaa nykyaikaisesta oppilaitoksesta ja myös markkinoidaan sitä, perustelee Asmala tekemiään ratkaisuja.

kampus_2_solid_house_300_CMYK

 

Tehokas henkilöstöjohtaminen takaa hankkeen etenemisen

RAMBOLL CM Oy:ssä työskentelevä rakennuttajakonsultti Jyrki Mallius vastaa Porin kampushankkeen vetämisestä yhdessä työparinsa Citycon Oyj:n Simo Karjalaisen kanssa. – Muodostamme kahden henkilön tiimin, joka ohjaa hankkeen suunnittelua, urakointia ja sidosryhmätyöskentelyä, Mallius kertoo. Lisäksi on talo- ja rakennustekniset valvojat, jotka varmistavat työsuorituksen onnistumisen yhdessä kohteeseen valitun projektinjohtourakoitsijan kanssa.

Matkan varrella ratkottavaksi on tullut ja tulee edelleen monenlaisia kysymyksiä, koska opetus- ja laboratoriotiloja rakennetaan osittain myös vanhaan kiinteistöön uudisosan lisäksi. Jo heti hankkeen alkumetreillä jouduttiin pohtimaan esimerkiksi erilaisten teknisten tilojen sijoittamista rakennuksen vanhaan osaan niin, että olevat rakenteet kestävät uusia teknisistä laitteista aiheutuvia kuormia ja kanava- ja putkivedot ovat ylipäätään mahdollisia. Huomioon on pitänyt ottaa myös monet oppilaitoksen vaatimat erikoistilat kuten erikoislaboratoriot tai hoitoympäristöjä simuloivat luokkahuoneet sekä se, että kampuksen sisälle sijoittuvaa monitoimisalia ja ruokailutiloja tulee käyttämään myös muut kuin opiskelijat. – Ajatuksena on luoda kaikille porilaisille auki oleva tila. Samalla on pakko pohtia kuitenkin myös kulunvalvontaan ja lukitukseen liittyviä seikkoja niin, että tuleva oppilaitos palvelisi kaikkia osapuolia parhaalla mahdollisella tavalla ilman turhia riskejä, Mallius kertoo.

Kaikkein tärkeimmäksi tehtäväkseen Mallius kokee kuitenkin monialaisen ryhmän johtamisen. – Tämän mittaluokan hankkeessa oleellista on se, että yhteistyölle mahdollistetaan optimaalinen työskentelykulttuuri ja -ilmapiiri. Kokemuksesta voin sanoa, että asiat etenevät parhaiten kun keskusteluyhteys on auki kaikkiin suuntiin, Mallius toteaa. Monta haastetta hankkeessa onkin ehditty jo selättää yhdessä suunnitteluryhmän kanssa parhaita vaihtoehtoja etsimällä ja samaan päämäärään ponnistelemalla. Useissa tilanteissa on kuultu myös SAMK:n omia spesialisteja.