westas_group_solid_house_300_CMYK

”Sahan näkökulmasta Suomi on saarivaltio”

Sahateollisuudella on maassamme pitkät perinteet. Vaikka toiminnan perusteet ovatkin lähes samat kuin vielä sata vuotta sitten, on ala joutunut mukautumaan myös kansainvälisten markkinoiden tarpeisiin.

Vaikka Westas Group onkin konsernina nuori, ulottuvat sen juuret todellisuudessa pitkälle sahateollisuuden historiaan. Yhtiö nimittäin syntyi kahden yli satavuotiaan yrityksen, Pihlavan ja Raunion sahojen, yhdistyttyä yrityskauppojen myötä vuonna 2013. Tällä hetkellä Westas Groupin Varsinais-Suomen ja Satakunnan yksityisiltä metsäomistajilta hankkimasta tukkipuusta jalostetaan monenlaisia sahatuotteita pääasiassa vientiin. Prosessin yhteydessä syntyy myös materiaalia energiantuotantoon sekä paperi- ja selluteollisuuden tarpeisiin.

Puu matkaa maailmalla

Westas Groupilla on noin 35 säännöllistä vientimaata ympäri maailman. Asiakkaiden vaatimukset poikkeavat usein toisistaan ja siksi kansainvälisillä markkinoilla toimiminen onkin välillä todellista räätälintyötä. – Esimerkiksi kuusen ja männyn markkina-alueet vaihtelevat paljon. Kuusen käytöllä on pitkät perinteet mm. Keski-Euroopassa, Kiinassa ja Japanissa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä puolestaan suositaan mäntyä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Pekka Kopra. Usein räätälöinti lähtee liikkeelle myös aivan prosessin alusta, sillä toisin kuin monet vakituiseen tuoterepertuaariin luottavat sahat, pyrkii Westas Group hakeman metsästä vain asiakkaan toiveen mukaisia tukkeja.

Kansainvälinen toiminta on sahan kannattavuuden kannalta lähes ehdoton edellytys, sillä suurin osa tuotteista kuljetetaan merten taakse. – Sahan näkökulmasta Suomi onkin saarivaltio, naurahtaa Kopra. Saarimainen sijaintimme sanelee pitkälti myös toiminnan ehdot, – logistiikan pitää olla kunnossa eikä kovin pitkälle jalostettuja tuotteita ole aina kannattavaa viedä ulkomaille.

Suomi tarvitsee sahojaan

Kaikki alan haasteet eivät silti liity pelkästään kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen. Sahateollisuuden prosessit ovat usein vaikeita hallita, koska puu on materiaalina varsin heterogeeninen. – Yhdestä tukista voi syntyä kymmenenkin eri tuotetta, joille meidän täytyy oman ammattitaitomme turvin löytää ostajat, Kopra kertoo.

Pelkkä asiakkaiden hankkiminenkaan ei riitä, sillä saha tarvitsee myös raaka-aineensa. Yksi suurimmista haasteista liittyykin siihen, miten saada metsänomistajat osallistumaan puukauppaan vuodesta toiseen.   – Suomalaiset ovat ehkä hieman vieraantuneet metsien talouskäytöstä, toteaa Kopra valitellen. Samalla hän kuitenkin uskoo, että toimintaa voidaan kehittää eteenpäin askel askeleelta, sillä Varsinais-Suomen ja Satakunnan metsät tarjoavat edelleen hyvän lähtökohdan sahateollisuudelle. – Toimiala on tärkeä Suomelle, sillä sahatavara on maamme neljänneksi suurin vientiartikkeli. Ja koska sahat toimivat yleensä paikallisesti, on niiden vaikutus koko yhteiskunnan kannalta merkittävä, muistuttaa Kopra vielä lopuksi.