Nimetön-1

Yritysten määrä kasvaa Suomessa

Seuraavassa tarkastellaan hieman yritysten määrän muuttumista tilastojen avulla. Tilastot ovat mielenkiintoisia, koska niiden avulla voi perustella monia eri näkökantoja. Jopa melko vastakkaisetkin mielipiteet voivat monesti perustua samaan tilastoon.

Esimerkki tästä:
Kauppalehti viime syksynä, ”yrityksiä on lopetettu tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan”

Tässä on saattanut olla lähteenä tilasto, jossa on kerrottu vuosineljänneksittäin aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrät ja verrattu kahden perättäisen vuoden samoja vuosineljänneksiä. Kerrottu asia on kyllä ihan totta. Se mitä muuta vastaavana aikana oli tapahtunut, jätettiin kuitenkin kertomatta. Nimittäin saman tarkasteltavan vuosineljänneksen aikana yrityksiä oli perustettu 35 % enemmän kuin oli lopetettu.

Aloittaneet-ja-lopettaneet-yritykset-Suomessa

Taulukko 1

Edellä mainittu tulkinta samasta tilastosta oli myöskin subjektiivinen. Siinä irrotetaan yksittäinen asia tapahtumaympäristöstä tarkoituksenaan vaikuttaa mielipiteeseen tai suhtautumiseen asiassa ja antaa halutun kaltainen vaikutus. Edellä mainittu tilastotulkinta perustuu Taulukko 1:n lukuihin

Tästä voi tehdä lisäksi vielä senkin havainnon, että taulukossa kerrotulla aikavälillä on perustettu 3348 yritystä enemmän kuin mitä on lopetettu.

Tutkittaessa tilastoja hieman tarkemmin voidaan huomata, että esimerkiksi koko maan kaikkien yritysten määrä onkin kasvanut viime vuosien aikana. Kun lasketaan aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus vuodesta 2005 vuoteen 2013, on aloittaneita yrityksiä joka vuosi keskimäärin 7800 kappaletta enemmän kuin lopettaneita yrityksiä. Luvut ovat koko maan lukuja ja sisältävät kaikki toimialat ja kaikki yritysmuodot.

Taulukko2

Taulukko 2

Taulukko3

Taulukko 3

Tultaessa vuoteen 2014 näyttää siltä, että kehityssuunta jatkuu. Vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana uusia yrityksiä on aloittanut 8710 kpl ja lopettanut 6047 kpl. Tilastoissa on tietenkin esitetty menneitä tapahtumia. Menneet asiat on toki hyvä tietää, vai onko?
Perustamme ratkaisumme ja valintame kuitenkin siihen, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ratkaisuihimme vaikuttavat uskomuksemme tulevasta markkinatilanteesta, kasvavatko markkinat? Valintoihimme vaikuttavat tulevat uudistukset lainsäädännössä. Tosin lainsäädäntö ei muuta markkinaosuuksia, koska se koskee kaikkia kilpailijoita. Yrityksen menestykseen tulee vaikuttamaan kuitenkin eniten se, että mitä yritys tai yrittäjä itse tekee.

Katsotaan nyt siten siihen kristallipalloon, koska se on niin kiinnostavaa. Mennään Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan.

Varsinais-Suomessa on n. 9,5%, eli hieman yli 25000 kpl koko maan yrityksistä. Satakunnassa on n. 4,1%, eli yli 11000 kpl maan yrityksistä. Rakentamisen alan yrityksiä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on n. 18%, joka on hieman valtakunnan keskiarvoa suurempi.

Yritysten arvioita tulevasta on esitetty seuraavassa. Tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien PK barometriin. Kysyttäessä syksyllä 2014 yritykset odottivat alkaneen vuoden aikana suhdanteiden pysyvän ennallaan Satakunnassa 51%:n mielestä ja Varsinais-Suomessa 49%:n mielestä. Keväällä 2014 vastaavat luvut olivat Satakunnassa 47% ja Varsinais-Suomessa 49%. Vastaavasti Satakunnassa syksyllä suhdanteiden odotettiin paranevan 27%:n mielestä, kun keväällä paranemista ennusti 29%. Vastaavat luvut Varsinais-Suomessa olivat syksyllä 27% ja keväällä 31%.

Näistä luvuista saadaan ns. saldoluku, jotka on esitetty taulukossa 2, alkaen vuoden 2002 keväästä aina kaksi kertaa vuodessa.

Diagrammista (Taulukko 3) on luettavissa siis, että odotukset tulevalle 12 kuukauden jaksolle olivat positiivisemmat vuoden 2014 keväällä kuin syksyllä.

Mitä kehittämistarpeita yrityksillä oli?
Näin suuri osuus yrityksistä piti suurimpana kehittämistarpeena markkinointia ja myyntiä:

Koko maassa 35%, Satakunnassa 38% ja
Varsinais-Suomessa 31%.

Seuraavaksi suurin kehittämistarve nähtiin verkostoitumisessa ja yhteistyössä:
Koko maassa 13%, Satakunnassa 11% ja
Varsinais-Suomessa 16%.

Kolmanneksi suurin kehittämistarve löytyi henkilöstön kehittämisestä ja koulutuksesta:
Koko maassa 13%, Satakunnassa 12% ja
Varsinais-Suomessa 14%.
Näistä kehittämistarpeista on ilo huomata sellainen seikka, että yrityksillä on omasta mielestään itsellään suurimmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa. Yritykset eivät siis koe olevansa tässä asiassa muusta yhteiskunnasta riippuvaisia.

Tämä on positiivista ajattelua, jota onneksi löytyy paljon maamme yrittäjiltä. Yritysten hartaana toiveena kuitenkin olisi, että ajan saatossa maahamme juurtuneita kehittymisen esteitä voitaisiin purkaa. Asia on merkittävä siinäkin mielessä, että yrittäjäksi lähtevien määrä on ollut kasvussa jo 20 vuotta.

Yrittäjät pitivät mm. seuraavia asioita kehittämisen esteinä:
Sääntelystä byrokratiaa pitää kehityksen esteenä 61% yrittäjistä.
Kustannuksista on pahin este työn sivukulut 40%:n mielestä.
Resursseista on ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 58%:n mielestä pahin este.

Suomessa on hyvät mahdollisuudet kehittyä parempaan näissä asioissa. Mikä parasta, asioiden kehittäminen on pitkälti Suomalaisten omissa käsissä. Tehdään tulevaisuuden näkymistä kirkkaat.

Lähteet:
Tilastokeskus,
Suomen yrittäjät