Arkkitehdit Renni Haroma ja Veli-Pekka Alatalo Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy:stä suunnittelivat Turun vierasvenesatamaan paviljonkimaisen kahvila-ravintolakompleksin, joka palvelee kaupunkilaisia sekä matkaajia ympäri vuoden.

Nooa rantautumassa Aurajokirantaan

Kun arkkitehtitoimisto Haroma & Partnersin toimitusjohtaja Renni Haroma sai tehtävänannon suunnitella Turun vierasvenesatamarakennuksen tilalle uuden rakennuksen, muutamat suunnittelulliset pääseikat nousivat nopeasti esille.

– Käyttötarkoituksensa puolesta uuden rakennuksen tulisi tietysti lähtökohtaisesti palvella paremmin ja kattavammin vierasvenesatamarakennuksena. Satamapalvelujen lisäksi oli toiminnan kannalta olennaista tuoda myös riittävä määrä ravintola- ja terassitilaa uuteen rakennukseen, myös jotta rakennus olisi houkutteleva muidenkin kuin pelkästään veneilijöiden kannalta. Jotta rakennus pystyisi palvelemaan asiakkaita paremmin jatkossa, neliöitä oli lisättävä runsaasti suhteessa nykytilanteeseen. Tässä onnistuttiin hyvin, vaikkakin rakennuksen rakennusalue joen ja Läntisen Rantakadun välissä oli todella kapea, Haroma kertoo.

Merkittävä sijainti Aurajoen rannassa edellytti rakennusta, joka on kokoisekseen hyvin rantaan ja sen ympäristöön istuva. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että takana olevien massiivisten rakennusten muotokieltä, materiaalimaailmaa tai yleistä olemusta tulisi seurata, vaan ennemminkin päinvastoin: Nooasta tulisi tehdä modernisti kontrastinen tausta rakennuksille, jolloin se istuisi tyylikkäämmin jokimaisemaan, ilmentäisi rakennuksen käyttötarkoitusta ja antaisi rakennukselle sen oman selkeän luonteen, Haroma sanoo.

Läpinäkyvyydellä keveyttä

Arkkitehtisuunnitelmassa yhdeksi tärkeimmistä elementeistä nousi läpinäkyvyys, jotta jokirannan merellinen ympäristö ei kärsisi rakennuksen pituudesta.

– Arkkitehtonisesti ajateltuna meille oli olennaista, että suunnitelma pysyisi paviljonkimaisena, kevyenä ja hengittävänä. Rakennus ei saisi olla liian muurimainen elementti laitureiden ja Läntisen Rantakadun välissä. Suunnitelma onkin tehty siten, että rakennuksen läpi näkee joelle melkeinpä sen koko pituudelta, Haroma painottaa.

– Arkkitehtonisesti ajateltuna meille oli olennaista, että suunnitelma pysyisi paviljonkimaisena, kevyenä ja hengittävänä.

Hienon kesäpäivän täydellistä hyödyntämistä haettiin suurin joelle avautuvin lasiliukuoviosuuksin, jotka hävittävät ulko- ja sisätilan rajaa. Lisäksi koko rakennuksen pinta-alan kattaa kattoterassi, joka maksimoi rakennuksen saavuttaman auringonvalon määrän aamusta iltaan. Ravintolakokonaisuus tulee olemaan väritykseltään mustaa lautaverhoilua, jonka modernit skandinaaviset pinnat sulautuvat luontaisesti ympäristöön.

– Rakennus on muotokieleltään modernin skandinaavinen, linjakas ja pelkistetty. Mustat fasadipinnat antavat ryhtiä ja särmää rakennuksen ulkoasuun, kun taas suuret aukotukset välittävät merellistä tunnelmaa joen kimallusta toistavine lasipintoineen, Haroma kiteyttää.