Turun konepaja lakkautettiin 2002 ja se aloitti uuden elämän Logomona, Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtumapaikkana 2011.

Rautatieyhteys siivitti konepaja­teollisuuden syntyä

Fabriikki on osa Turun teollisuushistoriaa

Fabriikin alueella on sijainnut VR:n Turun konepaja, joka otettiin käyttöön vuonna 1876. Fabriikki onkin nähnyt rautatiekaluston kehityksen höyryvetureista dieselmoottorijuniin ja kiskobusseista eli lättähatuista Intercity-vaunuihin. Turun konepaja lakkautettiin 2002 ja se aloitti uuden elämän Logomona, Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtumapaikkana 2011.

Turun Konepaja-alueen historiaa

”Vaikka Turku oli esillä rautatiesuunnitelmissa jo 1860-luvulla, valmistui sinne ensimmäinen rautatie pohjoisesta Tampereelta vasta 1876. Näin yhdistettiin Turku ja sen satama Hämeen markkina-alueeseen ja metsiin. Pääkaupungin suuntaan rata valmistui Karjaalle asti 1899 ja Helsinkiin 1903”.

Rautatieliikenne oli alkanut Suomessa jo 1862, kun rautatie valmistui 1857 Helsingistä Hämeenlinnaan. Turku sai jäädä odottamaan rautatieyhteyttä vielä yli kymmeneksi vuodeksi. Rautatien rakentaminen kiinnosti erityisesti turkulaisia teollisuusmiehiä, jotka puuhasivat yksityisen rautatieyhteyden rakentamista kaupunkiin. Toimiluvan anojiksi valittiin teollisuusmiehet Erik Julin, Herman Höckert ja G. A. Lindblom. Keisari ei kuitenkaan hyväksynyt anomusta, vaan palautti asian senaatille uudelleen valmisteltavaksi.

Turkulaiset eivät kuitenkaan haudanneet rautatiehanketta. Asian valmistelemiseen perustettiin 8-miehinen komitea, joka laatikin pian suunnitelmansa rautatieyhteyden toteuttamiseksi. Keisari Aleksanteri II antoi vihdoin 20.2.1874 asetuksen Turku–Tampere–Hämeenlinna-rataosuuden rakentamiseksi valtion varoilla. Varsinaiset rakennustyöt aloitettiin kesällä 1874.

Keisari Aleksanteri II antoi vihdoin 20.2.1874 asetuksen Turku–Tampere–Hämeenlinna-rataosuuden rakentamiseksi valtion varoilla. Varsinaiset rakennustyöt aloitettiin kesällä 1874.

Turku–Tampere–Hämeenlinna-rataosuus valmistui siihen liittyvine satamaraiteineen kesäkuussa 1876 ja avattiin liikenteelle 22.–23.6.1876. Rautatiealueelle valmistui liikenteen aloittamiseen mennessä näyttävä asemarakennus toimistoineen ja makasiineineen. Lisäksi alueelle rakennettiin 9-pilttuinen veturitalli, puisia vajoja ja makasiineja, öljymakasiini, konttorirakennus, konepajan tarvitsemat tilat sekä asuinrakennuksia virkamiehiä varten.

Rautatieyhteyden avaaminen toi Turkuun myös valtionrautateiden konepajan. Rautatieliikenteen ja työtilojen rakentaminen alkoi jo alkuvuonna 1875. Konepajan rakennukset valmistuivat keväällä 1876. Asemalta luoteeseen ratapihan toisella puolella olevalle alueelle rakennettiin muun muassa veturitalli ja varikon toimistorakennus sekä konepajan tarvitsemat tilat.

Konepajalla tarvittiin monenlaisia metallialan ammattimiehiä, joista tärkeimpiä olivat viilaajat ja sorvaajat sekä sepät, jotka siirtyivät rautateille yleensä kaupungin muista metallialan yrityksistä. Valtionrautatiet oli monelle turvallinen työpaikka, sillä työnantajan tarjoamia etuja oli huomattavasti enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Rautatien rakentamisen yhteydessä työntekijöille annettiin asuntoja, joita tosin ei riittänyt kaikille halukkaille, mutta joita ei haluttu enempääkään rakentaa kaupungin suhteellisen hyvän vuokra-asuntotilanteen vuoksi.

Rautatieyhteyden rakentamisella Turkuun oli kaupungille huomattava merkitys, vaikka alkuaikoina rautatieliikenteen ja kuljetusten määrä olikin ilmeisen vähäinen. Työllistävä vaikutus oli tietysti tärkeä. Rautatien mukanaan tuoma konepaja kehittyi pian Turun huomattavien metalliteollisuusyritysten joukkoon. Paitsi että Turun konepaja toimi rautatiekaluston huolto- ja korjauskeskuksena, se kehittyi myös tärkeäksi varaosien ja vaunujen valmistuskeskukseksi. Tämä oli aivan uudenlaista tekniikkaa ja teollisuutta, jota muut yritykset alkoivat uhata vasta vuosisadan vaihteen tienoilla, jolloin Åbo Jemmanufaktur aloitti oman rautatievaunutuotantonsa.