Paikallisissa toimipisteissään Helsingissä, Turussa, Porissa, Oulussa ja Ilmajoella sekä valtakunnallisen huoltokumppaniverkoston avulla ympäri Suomen palveleva Presto Paloturvallisuus Oy tarjoaa asiakkailleen monenlaisia ratkaisuja paloturvallisuuden ylläpitoon.

www.presto.fiPRESTO_160

 

Paloturvallisuutta pidetään usein itsestäänselvyytenä, mikä ei johdu niinkään välinpitämättömyydestä vaan tiedon puutteesta. Jokainen voi tehdä oman osansa asioiden parantamiseksi.

– Paloturvallisuuteen liittyviin asioihin ei välttämättä osaa kiinnittää huomiota, jos vaaratilanteen kanssa ei ole koskaan joutunut kasvotusten. Kun ei tiedetä, mikä kaikki voisi olla avuksi, vaikeuttaa se toimimista hätätilanteessa, arvioi Presto Paloturvallisuus Oy:n toimitusjohtaja Mauri Mettälä.

Paikallisissa toimipisteissään Helsingissä, Turussa, Porissa, Oulussa ja Ilmajoella sekä valtakunnallisen huoltokumppaniverkoston avulla ympäri Suomen palveleva Presto Paloturvallisuus Oy tarjoaa asiakkailleen monenlaisia ratkaisuja paloturvallisuuden ylläpitoon.

– Palveluihimme kuuluu kiinteistön palotorjuntaan liittyvä ennakointi, eli laitteiden huollot ja korjaukset. Järjestämme myös koulutusta ja alkusammutusharjoituksia, annamme konsultoivaa opastusta ja jaamme paloturvallisuustason parantamiseen liittyvää tietoutta verkkosivuillamme, Mettälä kertoo.

Määräaikaistarkastukset ovat tärkeitä

Ei riitä, että kiinteistöstä löytyy tulipalon varalta sammuttimia, vaan niitä pitää myös huoltaa ja osata käyttää.

Paloturvallisuuteen liittyviin asioihin ei välttämättä osaa kiinnittää huomiota, jos vaaratilanteen kanssa ei ole koskaan joutunut kasvotusten.

– Laitteiden toimintakunto olisi hyvä tarkistaa noin kahden vuoden välein ja samalla taloyhtiössä voisi järjestää vaikka sammutusharjoitukset. Kun sammutinta on kerran käyttänyt, ei kynnys siihen tarttumiseen oikeassa hätätilanteessa ole enää niin korkea, Mettälä tietää.

Määräaikaistarkastukset eivät koske pelkästään käsisammuttimia, vaan myös rappukäytävän savuluukkuja.

– Tappavia eivät ole yleensä liekit, vaan nimenomaan savu ja palokaasut. Muutama vuosi sitten Tampereella syttyi pizzeriapalo erään kerrostalon alakerrassa. Asukkaat ryntäsivät savunhajun tunnistettuaan käytävään, mutta koska savuluukkua ei joko ollut tai sitä ei ollut avattu, jäi savu porraskäytävän ja seuraukset olivat kohtalokkaat, Mettälä muistelee.

– Taannoinen selvitys kertoi, että jopa 20% savuluukuista ei ole säännöllisen huollon piirissä ja se on erittäin huolestuttava asia, Mettälä lisää.

Kenen vastuulla laitteet ovat?

Kiinnostus paloturvallisuutta kohtaan kasvaa koko ajan, mutta ongelmana on silti tietämättömyys siitä, kenen vastuulla esimerkiksi laitteiston tarkastukset ovat.

– Pelastuslaki sanoo, että kaikkien rakennusluvan kautta määrättyjen palo- ja pelastustoimintaan liittyvien laitteiden pitää olla toimivia ja vastuu niistä on joko kiinteistön omistajalla, toiminnan harjoittajalla tai haltijalla. Laissa ei ole siis nimetty yhtä selkeää vastuullista, Mettälä sanoo.

Kerrostaloissa ensisijainen vastuu paloturvallisuudesta on taloyhtiön hallituksella, mutta jokainen voi myös kantaa oman kortensa kekoon yhteisen hyvän puolesta.

– Hallituksen jäsenet ovat usein maallikoita, jotka eivät voi mitenkään olla tietoisia kaikesta. Mikäli ei ole varma paloturvallisuuden tilasta omassa taloyhtiössään, voi kuka tahansa ottaa asian esille yhtiökokouksessa tai isännöitsijän kanssa keskustellessa, Mettälä muistuttaa.