Rakentamisessa 3D-ratkaisut tulevat helposti liian kalliiksi. Tällöin koko muottia ei voida 3D-printata, tai edes jyrsiä, vaan siinä täytyy olla pienempiä komponentteja.

Betonin uudet mahdollisuudet

Vaikka betoni on vanha, hyväksi havaittu rakennusmateriaali, tehdään senkin parissa aktiivista kehitystyötä. Aalto-yliopiston betonitekniikan professori Jouni Punkki kertoo alan uusista tuulista. 

Jouni Punkki on työskennellyt betonin parissa kauan. Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistuneen miehen tie vei väittelemään tohtoriksi ensin Norjaan, sitten Suomeen. Kun Aalto-yliopistossa aikanaan aukeni ”Professor of practice”-virka, valitsi suomalainen betoniteollisuus tehtävään Punkin, jolla oli pätevyyksien lisäksi laaja kontaktipinta alan ammattilaisiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tutkijana ja johtotehtävissäkin meritoitunut Jouni Punkki on viihtynyt tehtävässä, joka täytettiin viideksi vuodeksi.

Automatisaatio laskisi kuluja ja lisäisi laatua

Punkilla on myös oma konsulttitoimisto, Betoniviidakko Oy, joka tekee betoniteknistä konsultointia. Lisäksi Betoniviidakko Oy on erikoistunut 3-ulotteisten betonipintojen valmistuksessa käytettävien muottien suunnitteluun. Professuuri vie paljon aikaa, joten töitä oman yrityksen puitteissa tehdään mahdollisuuksien mukaan.

Betonirakentamisen kehittäminen on Aalto-yliopiston hankkeen tärkein missio. Tulevaisuuden visiossa näkyvät niin kuitubetonin tuomat uudet rakenteelliset ulottuvuudet, kuin betonin laadun ja estetiikan kehittäminenkin. Taustalta löytyy ajatus tuotannon automatisoimisesta.

– Kuitubetonin kehittäminen mahdollistaa parhaimmillaan ohuita, kaareviakin betonirakenteita, jotka eivät tarvitse raudoitusta, ja joiden johdosta voidaan panostaa enemmän estetiikkaan. Toinen tärkeä asia on automaation kehittäminen. Rakentamisessa vaaditaan edelleen paljon käsityötä ja tullaan varmaan jatkossakin vaatimaan, mutta automatisaation mahdollisuuksia tulisi miettiä pidemmälle.

– Rakentamisen kustannuksia on saatava vähennettyä ja laatua on nostettava. Näkisin, että automatisaatiota kehittämällä mentäisiin kohti tuota suuntaa, Punkki arvioi.

– Myös laadunvalvonta tulisi saada enemmän automaattiseksi; jos olennaisia asioita olisi mahdollista mitata koko ajan nykyisen epäsäännöllisyyden sijaan, saataisiin virhetilanteet nopeammin hallintaan.

3D-valmistustekniikoita käytetään jo

Aalto-yliopiston maisteriohjelmassa opiskelijat ovat osoittaneet kiinnostusta betonin mahdollisuuksiin. Myös ulkomaalaisia opiskelijoita on runsaasti, ja he ovat innostuneita hankkimaan osaamista alan kärkitutkimuksen parissa.

– Suomen kieli on heille haaste työelämässä, mutta kenties yritysten kannattaisi miettiä heidän tuomiaan mahdollisuuksia? Meininki Aalto-yliopistolla on kansainvälistä ja mielenkiintoista, Jouni Punkki kiittelee.

Kruunuvuorenrannan koonta-asema on hyvä esimerkki tästä. Arkkitehtien nerokas idea pystyttiin toteuttamaan kustannustehokkaasti ja lopputuloksena oli loistokas julkisivu.

– Plastisena materiaalina betoni tarjoaa paljon uusia esteettisiä mahdollisuuksia. Uudet ratkaisut tulevat kuitenkin esiin ja käytännön tasolle hitaasti. Tekniikka on kyllä olemassa, mutta rakentamisessa 3D-ratkaisut tulevat helposti liian kalliiksi. Esimerkiksi koko muottia ei voida 3D-printata, tai edes jyrsiä, vaan siinä täytyy olla pienempiä komponentteja, joita oikein hyödyntämällä saadaan haluttu kuvio. Kruunuvuorenrannan koonta-asema on hyvä esimerkki tästä. Arkkitehtien nerokas idea pystyttiin toteuttamaan kustannustehokkaasti ja lopputuloksena oli loistokas julkisivu, Punkki toteaa lopuksi.