Energiatodistus on tarpeellinen

Energiatodistuksen käyttöön on nyt pari vuotta totuteltu. Vaiheittainen käyttöönotto eri rakennustyypeille jatkuu vielä toiset pari vuotta. Keskustelupalstoilla asiaa on puitu suuntaan jos toiseenkin. Suosituimpien mielipiteiden mukaan se on aivan turhanpäiväinen paperi, se hankaloittaa myyntiä, sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, sekoittaa ihmisten päät ja lisää byrokratiaa. Enemmistö kannanotoista taitaa olla energiatodistusta vastustavia; tämä johtunee, kuten tavallista, tiedon puutteesta.

Ehdottomasti en ole byrokratian lisäämisen kannalla, päinvastoin. Puolustan kuitenkin energiatodistuksen tarpeellisuutta ja hyötyjä unohtamatta sen alkuperäistä ajatusta.

Energiatodistusten taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivi. Direktiivin tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä EU:n alueella viidenneksellä aikavälillä 2009–2020.

Energiatodistuksella on tarkoitus tehdä mahdolliseksi eri rakennusten teknisistä ominaisuuksista johdetun energian kulutuksen vertailun. Siinä siis huomioidaan vain itse rakennus eikä lainkaan sen käyttäjiä. Tämän vuoksi voidaan verrata vaikka vanhan ja uuden rakennuksen energiatehokkuuksia. Jääkaapinkin energiamerkintä kertoo itse laitteesta, ei sen käyttötavoista.

Konkreettinen energiatodistuksen tarjoama apu on siinä olevat energiatehokkuutta lisäävät korjaus- ja parannusehdotukset. Näiden ehdotettujen toimenpiteiden avulla voidaan rakennuksen käyttökuluja vähentää.

Kun energiatodistusta hyödynnetään, kaikki voivat olla voittajia. Rakennusten energialaskujen maksajat säästävät selvää rahaa. Käyttämällä kotimaista energiaa ja parempia rakennusmateriaaleja työllistetään suomalaisia. Uusiutuvaa energiaa käytettäessä säästetään maapalloamme.

Useimmille meille oma talo tai osakehuoneisto on se arvokkain omaisuutemme. On siis täysin perusteltua tietää sen tila ja parantamismahdollisuudet. Vaikka energiatodistus on voimassa 10 vuotta, kannattaa se päivittää aina, kun rakennuksen lämmöneristystä on parannettu, ilmanvaihdon lämmöntalteenotto on rakennettu, lisätty uusiutuvan energian käyttöä tai muulla tavalla parannettu sen energiatehokkuutta.

Rakennusten energiatehokkuuden merkitys on suuri, sillä rakennukset kuluttavat Suomessa n. 40 % kaikesta energiasta.