pexels-photo-58460_viherkatto_web

Kattojen hyötykäyttö on nouseva trendi

Rakennusten katoilla on piilevää potentiaalia, jonka voisi kaupunkimiljöössä valjastaa hyötykäyttöön kattoviljelyn tai -puutarhan muodossa. Moni ravintola on Suomessa kattoviljelyn edelläkävijä.

Viherkatot eli kasvillisuudella peitetyt rakennusten katot ovat maailmalla jo suhteellisen vakiintunut keino hallita ja vähentää kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja.

Kaupunkien kattomaisemaa voi viherrakentamisen avulla kehittää esteettisesti ja kokemuksellisesti miellyttävämmäksi, mikä lisää kaupunkiasumisen ja elinympäristön viihtyisyyttä. Monissa suurkaupungeissa onkin asetettu tavoitteeksi lisätä kasvitettua kattopinta-alaa. Pääkaupunkiseudulla on arvioiden mukaan muutamia satoja viherkattoja, mutta määrä nousee nopeasti. Viherkatot ja kattopuutarhat ovat siis Suomessakin nouseva trendi.

Ravintolat edelläkävijöitä

Kun kaupunkikuvaa tarkastelee lintuperspektiivistä, on helppo havaita, kuinka paljon katoilta löytyy hyödyntämätöntä potentiaalia. – Maailmalla kattopuutarhat ja muut kaupunkiviljelyn muodot, kuten viherseinät ja ahtaiden paikkojen viljelyratkaisut, ovat jo kehittyneet pitkälle. Hyviä esimerkkejä löytyy meiltä Suomestakin. Esimerkiksi Helsingissä ravintola Savoy on perustanut kattopuutarhan ja Pirkanmaallakin moni ravintola suunnittelee kasvattavansa osan tarjoamistaan raaka-aineista kaupungissa, KIVIREKI -hankkeen projektisuunnittelija Karoliina Tuukkanen kertoo.

healthy-vegetables-restaurant-nature-2_viherkatto_webKaupunkiviljelystä liiketoimintaa?

Suomessa on käynnissä useita kaupunkiviljelyyn keskittyviä tutkimushankkeita, joissa viherkattorakentamista, rakenneratkaisuja, ylläpitoa ja ratkaisujen taloudellisuutta tutkitaan kokeilujen ja koerakentamisen kautta.

Yksi tällaisista hankkeista on Tampereen ammattikorkeakoulun ja Käymäläseura Huussi ry:n käynnistämä KIVIREKI – Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa -hanke, jota rahoittavat Pirkanmaan Liitto ja Euroopan unionin aluekehitysrahasto. – Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia viljelyratkaisuja urbaaneihin tiloihin, liiketoimintamahdollisuuksia kaupungissa tapahtuvan viljelyn ympärille sekä kartoittaa kaupunkiviljelyyn soveltuvia tiloja Pirkanmaalla. Hanketoiminta tehdään ympäristöä kunnioittaen ja resursseja säästäen, sillä suljetun ravinnekierron* edistäminen on hankkeen keskeisiä tavoitteita, Tuukkanen taustoittaa.

Hankkeessa pyritään myös mahdollisimman käytännönläheiseen tutkimukseen ja Tuukkanen onkin iloinen siitä, että mukaan ovat lähteneet neljä tamperelaista Fine Dining-ravintolaa: Ravinteli Bertha, Ravintola C, Tampere-talo sekä Hella & Huone. – Haluamme kehittää yhteistyössä ravintoloiden kanssa erilaisia mahdollisuuksia kaupunkiviljelyyn kattokasvihuoneen, kattoviljelyn ja seinäviljelyn muodossa. Tulevaisuudessa asiakkaat saattavat siis saada lautaselleen kyseisten ravintoloiden vieressä viljeltyä ruokaa.

Hukkatilat käyttöön

Tuukkanen uskoo kaupunki- ja kattoviljelyn tulevaisuuteen Suomessa. – On selvää, että mitä enemmän kaupungistumme, sitä monipuolisemmin meidän on kehitettävä esimerkiksi ruuantuotannon menetelmiä siihen suuntaan, että ruoka tulisi lähempää. Ruuan logistiikkahan on suuri haaste Suomessa. Itse koen, että ruoan tuottaminen lähellä kuluttajia ja ravinteita kierrättäen on myös mahdollisuus. Jos asiaa tarkastelee kaupunkimiljöön näkökulmasta, on rakennusten katoilla merkittävä rooli. Jos katot otettaisiin tehokkaammin hyötykäyttöön, voitaisiin ne valjastaa tehokkaammin myös lähiruuan tuotantoon. Samalla voisimme hyödyntää katoilla piilevät hukkatilat, joita löytyy kaupungeista valtavat määrät. Onneksi kattorakentamisen hyödyt on jo alettu oivaltaa Suomessa. Siitä kertoo mielestäni se, että meillä on nyt RT-kortin muodossa olemassa tuoreet standardit viherkattojen rakentamiseen.

* Suljetussa ravinnekierrossa syödyn ruoan ravinteet päätyvät tuotosten mukana takaisin uudeksi kasvuvoimaksi ruoan tuotantoon.

 

Suomessa riittää kirittävää

Viherkattoja on Suomessa vielä suhteellisen vähän. Vuonna 2012 meillä rakennettiin uusia viherkattoja arviolta 20 000 neliömetriä, kun Saksassa niitä tehdään vuodessa jopa 10 miljoonaa neliömetriä. Suomessa suuria viherkattoja löytyy esimerkiksi Oulun Ruskon jätteenkäsittelylaitoksen, Vantaan Porttipuiston liikekeskuksen ja Helsingissä Alppilan vesitornien katoilla.


viherkatto_tamperetalo_webCase Tampere-talo

– Ravintolamme keittiöllä oli ollut jo pitkään haaveena viljellä itse oman keittiön ja tapahtumien käyttöön arkivihreitä. Kypsyttelimme asiaa jonkin aikaa ja teimme katolla laatikkoviljelykokeiluja, kunnes päätimme rakentaa Tampere-talon katolle kasvihuoneen. Kivireki-hankkeen myötä pääsimme osalliseksi myös uraa uurtavaan tutkimushankkeeseen, jonka myötä voimme olla mukana kaupunkialueella tapahtuvan pienimuotoisen kattoviljelyn tutkimustyössä, Tampere-talon kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto kertoo.

Tampere-talon katolle on rakentunut kuluvan kevään aikana kasvihuone, joka toteutetaan hieman tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. – Rakennamme kasvihuoneen valmiista eristelasielementeistä. Näin kasvihuoneeseen saadaan paremmat lämpöarvot ja voimme pidentää kasvien kasvukautta molemmista päistä. Olemme myös tutkineet, millainen lasielementti soveltuu parhaiten kasvihuonerakentamiseen ja minkä verran lasielementti päästää läpi UV-säteitä. Osana hanketta tutkimme lasirakenteen toimivuutta ja pyrimme löytämään tekniikan, jonka saamme kasvihuoneen tuulettumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevaisuudessa saatamme kenties hyödyntää ilmastoinnin hukkalämpöä kasvihuoneen lämmittämisessä.


 

RT-kortit viherkattorakentamiseen

Rakennustietosäätiö on julkaissut helmikuussa 2016 viherkatoista sekä katto – ja kansipuutarhoista kolmen ohjekortin sarjan, jotka korvaavat ohjekortin RT 85-10709.

Uusiin viherkatto-ohjeisiin on koottu alan parhaat rakenneratkaisut ja tämän hetken paras tietämys toimivien ja kestävien viherkattojen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi Suomen olosuhteissa. Viherkattojen kasvillisuus tarvitsee riittävästi vettä, mutta samalla on huolehdittava siitä, että kasvillisuus ei vaurioita vedeneristettä ja on varmistettava viherkaton vedenpitävyys koko käyttöiän ajan. Ohjeista löytyvät myös alan yhdessä sopimat viherkattotyypit sekä kasvualustaan ja kasvillisuuden valintaan liittyvää ohjeistusta. Ohjeissa on myös mitoitusperusteita viherkattorakenteiden suunnitteluun.

Viherkatot ja katto – ja kansipuutarhat, periaatteet. INFRA 23-710151, julkaistu myös ohjeina RT 85-11203 ja KH 92-00582.

Viherkatot ja katto – ja kansipuutarhat, kasvillisuus ja kasvualusta. INFRA 23-710152, myös RT 85-11204.

Viherkatot ja katto – ja kansipuutarhat, rakenteet. INFRA 46-710153, myös RT 85-11205.

Kaikki ohjekortit ovat saatavilla ajantasaisina Rakennustiedon Infra Net – ja RT Net –palvelujen kautta, periaatteita käsittelevä kortti on julkaistu myös kiinteistönpidon KH Net –palvelussa.

Lisätietoa www.rakennustieto.fi