Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Viime syksynä voimaantulleet korjausrakentamisen energiamääräykset edellyttävät energiatehokkuuden huomioimista myös korjausrakentamisessa.

Mitä korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset tarkoittavat?

Kun on kyse rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien korjaamisesta, edellytetään energiatehokkuudelta tiettyjä vähimmäisvaatimuksia. Energiatehokkuuden parantamisvaatimukset koskevat esimerkiksi rakennuksen laajaa peruskorjausta, rakennuksen ulkovaipan korjausta sekä teknisten järjestelmien uusimista. Luvanvaraisen hankkeen on kuitenkin oltava lähtökohtaisesti sellainen, johon parantamisvaatimus voidaan yhdistää. Esimerkiksi maalattaessa talon ulkoseinä punaisesta valkoiseksi, ei viranomainen voi lupaedellytyksestä huolimatta vaatia ulkoseinän energiatehokkuuden parantamista. Lisäksi vaatimukset koskevat ainoastaan luvan kohteena olevaa korjaushanketta. Jos esimerkiksi putkiremontin yhteydessä uusitaan vesijohdot ja viemärit, mutta remontissa ei tehdä muutoksia ilmanvaihtojärjestelmään, ei rakennusviranomainen voi asettaa putkiremontin luvan ehdoksi ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantamista.

Milloin energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin tulee ryhtyä?

Rakennuksen omistaja päättää milloin ja mitä korjataan. Ehjää ja toimivaa rakennusta ei tarvitse korjata energiansäästön nimissä. Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset on kytketty luvanvaraiseen toimintaan (kaikki toimenpide- ja rakennusluvan alaiset toimenpiteet). Toisin sanoen jos korjaushanke ei edellytä toimenpide- tai rakennuslupaa, ei energiatehokkuusvelvoite koske hanketta. Kun toimenpiteelle haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa kunnan rakennusvalvonnasta, pitää energiatehokkuuden parantaminen huomioida samassa yhteydessä. Energiatehokkuudelle määritellään ainoastaan minimivaatimus eli parempaan tasoon saa aina halutessa pyrkiä.

Joustomahdollisuus vaatimuksissa

Luvanvaraisessa korjaus- ja muutostyössä sekä käyttötarkoituksen muutoksessa on parannettava rakennuksen energiatehokkuutta, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jos tämä ns. kolmen T:n sääntö ei toteudu, viranomainen voi joustaa määräystasosta. Kiinteistön omistajan on kuitenkin oltava itse aktiivinen ja osoitettava joustojen tarve paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Joustovaatimusten tulee pohjautua esimerkiksi asiantuntijan tekemiin laskelmiin ja selvityksiin, ja ne on perusteltava hyvin. Tärkeää on myös se, että energiatehokkuutta parantavat toimet tehdään rakennuksen ominaispiirteet ja käyttötarkoitus huomioiden.

Oletko tietoinen korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista?

Mitkä toimenpiteet vaativat rakennus- tai toimenpidelupaa?

Rakennus- ja toimenpidelupakäytännöt voivat erota eri paikkakunnilla toisistaan, joten kiinteistön omistajan on selvitettävä oman kunnan tai kaupungin rakennusvalvonnasta, tarvitaanko suunniteltuun korjaushankkeeseen viranomaislupaa vai ei.

Rakennuslupa tarvitaan tyypillisesti toimenpiteisiin, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti terveyteen ja turvallisuuteen tai edellyttävät erityissuunnitelmia. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi julkisivun raskas korjaus, ilmanvaihtojärjestelmän vaihtaminen sekä rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen.

Toimenpidelupa puolestaan tarvitaan tyypillisesti rakennusosan tai teknisen järjestelmän vaihtamiseen tai korjaamiseen. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi ikkunoiden ja ovien vaihtaminen, julkisivun kevyt korjaus, julkisivun-, kattomuodon-, katteen- tai sen värityksen muuttaminen.

Energiatehokkuutta koskevia määräyksiä soveltaa ja niiden toteutumista valvoo paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. Saadakseen luvan hakijan tulee osoittaa vaatimusten täyttyminen jo luvanhakuvaiheessa. Lisäksi rakennusvalvontaviranomaiselle on pyydettäessä esitettävä todistus vaadituista teknisten järjestelmien säätötöistä loppukatselmuksen yhteydessä.

Ei koske kesämökkiä

Määräyksiä sovelletaan valtaosaan maamme rakennuksista, mutta soveltamisalasta on rajattu pois vain kesäaikaiseen käyttöön varustellut loma-asunnot, suojellut tai pienet, kooltaan alle 50 m² rakennukset. Ne eivät myöskään koske muun muassa kasvihuoneita, hartauden harjoittamiseen tai uskonnolliseen toimintaan käytettäviä rakennuksia.
Millä keinoin energiatehokkuutta voi parantaa?

Energiatehokkuutta voi parantaa kolmella vaihtoehtoisella tavalla, joista hankkeeseen ryhtyvä voi joustavasti valita sen tavan, joka on hänelle sopivin.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on saada korjattavien tai uusittavien rakennusosien arvot täyttämään niille asetetut yksittäiset minimivaatimukset (esim. ulkoseinä, katto, alapohja, ikkunat ja ovet). Rakennusosien minimivaatimukset koskevat lämmöneristävyyden parantamista.

Toinen vaihtoehtoinen tapa on parantaa rakennuksen laskennallista energiakulutusta kyseiselle rakennustyypille (esim. pientalo, asuinkerrostalo, liikerakennus) määritetylle tasolle. Tällöin tarkastelun kohteena on se energiamäärä joka rakennuksessa kulutetaan vuotuisesti lämmitykseen, sähkölaitteisiin ja jäähdytykseen suhteessa rakennuksen pinta-alaan (kWh/m²/vuosi).

Kolmas vaihtoehto on laskea rakennukselle tyypillinen kokonaisenergian kulutus (E-luku) ja pienentää kokonaisenergia kulutusta kyseiselle rakennustyypille asetetun tason mukaisesti.

Teknisille järjestelmille on määritelty omat vaatimukset ja on hyvä varmistaa, että esimerkiksi lämmitys ja ilmanvaihto toimivat, kun rakennukseen lisätään eristeitä tai sen ilmanpitävyyttä parannetaan tai järjestelmiä uudistetaan.

Luvaton rakentaminen ja luvan vastainen toiminta

Mikäli rakentamiseen on ryhdytty ilman asiaankuuluvaa lupaa, voi kunnan rakennusvalvontaviranomainen velvoittaa asiaomaisen oikaisemaan sen, mitä on tehty tai laiminlyöty. Pahimmillaan tämä tarkoittaa joko uhkasakolla tehostettua purkukehotusta ja mikäli tämä ei tehoa, teettämisuhkaa. Tässä tapauksessa viranomainen purkaa rakennuksen ja perii purkamiskulut rakennuksen omistajalta.

Rakennuslupaa on kuitenkin mahdollista hakea myös jälkikäteen. Toisin sanoen vaikka olisi rakentanut luvatta, voi rakennusluvan saada jälkikäteen jos edellytykset täyttyvät, ja näin ollen rakennusta ei tarvitse purkaa. Jos lupaa ei kuitenkaan myönnetä, velvoitetaan omistaja purkamaan luvatta tehty rakennus.