Kotimaista lämpöä Paimiosta

paimionlampokeskusVaikka maalämpöä on viime vuosina markkinoitu tehokkaasti, on kaukolämpö säilyttänyt suosionsa. Pekka Vihervuori uskoo, että tähän vaikuttaa etenkin hyvä hinta-laatusuhde. Kaukolämpö on myös vaivaton tapa hoitaa lämmitys. Jos ongelmia ilmenee, löytyy apu puhelinsoiton päästä. Investointikustannukset ovat usein pienemmät kuin maalämmössä, ja laitteisto on pitkäikäistä.

Paimion lämpökeskus on kehittynyt hiljalleen nykyiseen muotoonsa perustamisvuodestaan 1975 alkaen. Vuosien kuluessa kapasiteettiä on lisätty tasaisen tahtiin. Uusimpiin saavutuksiin kuuluvat muun muassa vuonna 2003 valmistunut hakelaitos ja tänä vuonna käyttöön otettu pellettikattila, jolla voidaan korvata noin miljoona kiloa raskasta polttoöljyä. Lämpökeskuksen slogan ”Puhdasta lämpöä kotimaisilla polttoaineilla” pitää siis entistäkin paremmin paikkaansa.

– 95 % kaukolämmöstä tuotetaan puulla, kertoo toimitusjohtaja Pekka Vihervuori.
Lämpökeskuksella on kaikkiaan 250 asiakasta, joista noin 50 omakotitaloasukkaita. Käytännössä koko Paimion keskusta kaupungintaloineen ja kouluineen on kaukolämmön piirissä. Asiakkaista suurin on kuitenkin ehdottomasti Paimion sairaala. Parhaiten kaukolämpö sopii kohteisiin, joissa putki kulkee valmiiksi lähellä. Isoja kohteita, kuten teollisuusalueita varten voidaan kuitenkin tarvittaessa rakentaa uutta putkea.

Nykyään myös Pöytyän lämpökeskus Oy:n kaikki toiminnat ovat Paimion lämpökeskuksen hoidossa. Sekä Pöytyän että Paimion lämpökeskukset ovat täysin kuntien omistuksessa, Fortumin myytyä loput osuutensa vuonna 2010.
Asiakaskunta ja myynti ovat kasvaneet tasaiseen tahtiin ja Vihervuori uskoo kehityksen jatkuvan samanlaisena. Uusia laitoksia tullaan rakentamaan siis luultavasti myös tulevaisuudessa. Haasteitakin on edessä, kun raskaan öljyn käyttö nykymuodossaan loppuu vuonna 2018 ja tilalle täytyy löytää korvaavia ratkaisuja.paimiolampokeskus2