field-198376

Kulttuurimatka Suomen heimojen joukkoon

Siitäkin huolimatta, että kommunikoinnin ja matkustelun helpottumisen voisi kuvitella hämärtävän maan sisäisiä kulttuurieroja, ovat maakuntaidentiteetti ja kuntaidentiteetti edelleen voimissaan. Tämä ei tarkoita pelkästään eri murteita, vaikka puolet suomalaisista pitääkin niitä maakuntaidentiteetin tärkeimpinä elementteinä.

Ihmisiin vaikuttaminen on sitä tehokkaampaa, mitä paremmin osaa huomioida kulttuurierot. Tämän huomaa helposti esimerkiksi yrittäessään myydä palveluita tai ajatuksiaan muille. Jos yrittää pohjalaisia, karjalaisia tai savolaisia saada vakuuttumaan jostain, pitää huomioida, että heillä on suomalaisista kaikkein vahvin maakuntaidentiteetti ja vielä jokaisella heistä eri tavoilla. Jos on tehnyt kansainvälistä kauppaa, ei se vielä takaa menestystä heidän kanssaan, edesauttaa kylläkin onnistumisessa.

Siinä missä pohjalaisiin tehoaa vetoaminen itsevarmuuteen tai suorapuheisuus, pitää taas savolaisten kanssa velmuilla leppoisasti ja uusmaalaisten kanssa huomioida heidän kiireinen elämänrytminsä. Puhumattakaan, että varsinaissuomalaisten juroutta ei saa tulkita epäkohteliaisuudeksi, vaan se on puhtaasti voimakasta paikallispatriotismia. Pirkanmaalaiset taas ovat hilpeätä ja hyväntuulista jääkiekkokansaa eli täysi vastakohta varsinaissuomalaisille. Pirkanmaalaisen saa puolelleen viljelemällä puheessaan riittävästi jääkiekkotermejä.

Tärkeä asia kulttuurieroissa on ymmärtää ajan käsitteet, kulttuurien väliset aikaerot. Ilmaisu ”kohta” tarkoittaa hämäläisille 15 minuuttia, varsinaissuomalaisille kahta minuuttia ja saamelaisille kahdesta tunnista puoleen päivään. Jos ihmistä ei kuulu eikä näy, vaikka on puheessaan käyttänyt sanaa ”kohta”, on hän ilmeisesti tarkoittanut paikkaa tai pistettä tai jotain kohtaa kartalla.

Me kaikki suomalaiset olemme ylpeitä juuristamme ja haluamme vaalia perinteitä sekä säilyttää identiteettimme. Jos ei muusta syystä, niin tehdäksemme myyntityöstämme edes hieman haasteellisempaa.

Teppo Tuijula – insinööri