Linnakaupunki kurottaa Turun keskustan kohti merta

Turun kaupungin suunnittelujohtaja Timo Hintsasen mukaan Linnakaupunki kasvattaa kaupunkia sisäänpäin ja siirtää keskustan painopistettä kohti merta. 

Turku on ollut jo muutaman vuoden ajan yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa. – Olennaista kasvun kannalta on se, että kaupunki kasvaa sisäänpäin. Se tarkoittaa, että emme pyri rakentamaan uusia alueita kauas keskustasta, vaan rakennuspaikkoja ja kaupungin kehittämismahdollisuuksia etsitään kaupungin keskustasta ja sen välittömästä läheisyydestä. Se on tärkeää kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen torjumisen ja hiilineutraaliuden kannalta. Keskusta-asuminenkin on yhä suositumpaa, joten kuuntelemme näin myös asukkaiden toiveita.

Hintsasen mukaan Turun keskustan painopiste on merellisenä kaupunkina edelleen suhteellisen kaukana merestä. Linnakaupunki on osa kaupungin suunnitelmaa, jossa keskustan painopiste halutaan siirtää yhä lähemmäs meren suuntaan.

linnakaupunki-3-web

VSU MAISEMA-ARKKITEHDIT OY

Juuret Jungin suunnitelmassa

Ajatus Linnakaupungista juontaa viime vuosisadan alkupuolelle. Turussa toimi asemakaava-arkkitehtina 1920-luvulla Bertel Jung, jonka vuonna 1921 laatima Suur-Turun asemakaava kattoi myös nykyisen Linnakaupungin alueen. – Jungin ajatuksena oli kehittää satamaa ja rakentaa keskusta-alueesta pariisilainen muotokaupunki hienoine bulevardeineen ja puistomaisine katuineen. Kaupunkirakentaminen oli suunnitelmassa tiivistä ja keskustan ytimeen oli tarkoitus sijoittaa Turun yliopisto. Juhana Herttuan puistokatu oli suunniteltu siten, että toisessa päässä olisi sijainnut Turun linna ja toisessa yliopisto. Yliopisto päätettiin sittemmin sijoittaa muualle, joten keskusta-alueen kehittäminen ei suunnitelman pohjalta edennyt. Ajatukseen palattiin uudestaan vuosisadan vaihteessa,  kun puntaroimme, minkä verran ja mihin suuntaan Turun keskusta voi nykymuodossaan laajentua.

Linnakaupungin suunnitelmassa on mukana samankaltaista ajattelua kuin Jungin Suur-Turun asemakaavasuunnitelmassa.– Alueelle toteutetaan tiivistä keskustamaista rakentamista ja monipuolisia toimintoja. Linnakaupunki ei tule olemaan joko asuin-, työpaikka- tai teollisuusalue, vaan siellä on kaikkia edellä mainittuja toimintoja sopivassa suhteessa keskustamaisella alueella. Meidän on myös ratkaistava, miten kytkemme Linnakaupungin luontevaksi osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta.

Harppuunakortteli ja Linnanfältti rakentuvat

Hintsanen mieltää osaksi Linnakaupunkia jo rakenteilla olevan Linnanfältin alueen, joka on osa valtakunnallista Moderni puukaupunki -hanketta. – Alueella korjataan parhaillaan vanhoja puurakennuksia, ja Linnanfältistä rakentuu moderni versio Port Arthur -tyyppisestä, matalasta puukaupunkialueesta. Toinen työn alla oleva Linnakaupungin osa on Harppuunakortteli, joka sijaitsee teollisuusalueesta lähimpänä Turun linnaa. –  Siellä puretaan parhaillaan vanhoja varastorakennuksia, joiden tilalle rakentuu asunto- ja palvelukortteli. Harppuunakortteli on laaja alue, jonka toteuttamiseen kuluu vuosia, mutta arvioin, että ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan sinne 2018-2019.

Innovatiivista ajattelua

Millainen alue Linnakaupunki on valmistuttuaan? –  Suunnitelmissamme Linnakaupunki on 15 000 asukkaan ja noin 7000 työpaikan alue, keskustamainen ja viihtyisä asuinympäristö. Koska ihmisten eläminen ja liikkuminen saattavat muuttua lähitulevaisuudessa radikaalisti, innovatiivinen ajattelu on vahvasti läsnä alueen suunnittelussa. Emme halua tehdä asioita kuten ennen, vaan tavoitteenamme on yhdistää uusiutuvien teknologioiden suomat mahdollisuudet osaksi viihtyisää ympäristöä. Aika näyttää, mitä se konkreettisesti tarkoittaa, mutta ehkäpä koulu- tai terveyspalvelut voitaisiinkin Linnakaupungissa järjestää innovatiivisella ja nykykäytännöstä poikkeavalla tavalla, Hintsanen visioi.

Mikä on linnakaupunki?

Linnakaupungin alue on maankäytön muutosaluetta jolle sijoittuu vanhoja teollisuus- ja tuotantoalueita, käytöstä poistettu jätevedenpuhdistamo, Turun ensimmäinen aluerakennuskohde Patterihaka, raideliikenteen alueita, satamatoimintoja, monipuolista kaupunkirakennetta sekä eteläkärjessä Turun Linna. Laajuudeltaan peräti 270 hehtaarin alue käsittää satamasta ja linnasta lähtevän vyöhykkeen ja ulottuu läpi Iso-Heikkilän aina Pitkämäkeen saakka. Linnakaupunki toteutetaan vaiheittain ja alueen toteutumisen tavoitevuosi on 2040.

Alueen yleistavoitteet
  • Linnakaupungin aluetta kehitetään kaupungin keskustarakennetta täydentäväksi kokonaisuudeksi.
  • Vajaassa ja epämääräisessä käytössä olevien satama- ja teollisuusalueiden maankäyttöä tehostetaan. Osa alueista muutetaan asumiskäyttöön.
  • Hajanaisten alueiden yleis­ilmettä parannetaan ja rakennettua ympäristöä ehostetaan ja muutetaan kaupunkimaiseksi.
  • Luodaan edellytykset Turun linnan aseman korostamiseksi kansainvälisenä historiallisena nähtävyytenä.
  • Sataman matkustajatoiminnat kytketään rakenteellisesti ja toiminnallisesti muun alueen uusiutuvaan rakenteeseen.
  • Suunnitelman toteuttamiselle asetetaan vaiheistettu aikataulu, tavoitevuosi 2030.
  • Linnakaupunki kehitetään joukkoliikenne- ja pyöräilykaupunginosaksi.
  • Osa-alueiden suunnittelussa asemakaavoituksen ohjeena on sekä rakentamisessa että liikennejärjestelyissä pidettävä kestävän kehityksen periaatetta ensisijaisena.

Lähde: Turun kaupunki, Linnakaupungin osayleiskaavaselostus