kotivesi

Maalämmön suosio kasvaa tasaisesti

Haastattelimme Kotivesi Oy:n toimitus­johtaja Matti Välimäkeä ja Juha Huilaa sekä heidän yhteistyökumppaninsa, Kaukora Oy:n liiketoimintapäällikkö Elias Lindeniä maalämpöön liittyen. 

Yksinkertaistettuna maalämmön toiminta perustuu maaperään varastoituneen auringon energian keräämiseen. Käytännössä tämä tapahtuu poraamalla noin 150-200m syvä lämpökaivo, josta saatavan keruunesteen lämpötilaa korotetaan kompressorin avulla sekä lämmitykseen että käyttöveteen sopivaksi. Kesäaikaan maalämmitystä on mahdollista käyttää myös viilennykseen.

kotivesi2Maalämpö saapui Suomeen jo 1970–80-luvuilla, mutta sen suosio on kasvanut kunnolla vasta viime vuosina kehittyneen tekniikan myötä. Esimerkiksi vuonna 2013 Suomessa oli käytössä noin 100 000 maalämpöpumppua. Vaikka rakentaminen kärsiikin tällä hetkellä taantumasta, kasvaa lämpöpumppuala silti tasaiseen tahtiin myös suurien kiinteistöjen siirtyessä maalämmön piiriin. Saneerauskohteissa puolestaan vanhoissa öljylämmitystaloissa halutaan nyt vaihtaa käyttökustannuksiltaan edullisempaan maalämpöön. Uudisrakentajistakin noin puolet valitsee kyseisen lämmitysjärjestelmän.

Maalämmöstä käyty keskustelu on tänä päivänä vilkasta, mikä selittänee osittain myös sen suosiota. Valinta ei kuitenkaan ole missään nimessä huono, sillä maalämpö on usein helppo ja vaivaton ratkaisu, jonka käyttökustannukset ovat suhteellisen alhaiset. Huoltotarpeitakaan huolellisesti asennetulla ja säädetyllä lämpöpumpulla ei juurikaan ole. Maalämmön valitsemalla voi myös talon jälleenmyyntiarvoon vaikuttaa positiivisesti.

Haasteitakin toki löytyy. Kaikkiin kohteisiin maalämpö ei sovi, sillä esimerkiksi pohjavesialueilla lämpökaivojen poraaminen on kiellettyä. Laitteisto puolestaan on hyvin herkkää, minkä vuoksi oikeanlainen asennus -ja säätötyö ennen käyttöön ottoa ovat ensiarvoisen tärkeitä.