Kiinteistöliiton Putkiremonttibarometri- tutkimuksen mukaan vuonna 2016 perinteisen putkiremontin keskineliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 941 eur/vastikeneliö.

Miksi maksat vapaa­ehtoisesti liikaa putkiremontista?

Ihmiset pääkaupunkiseudulla ovat jo tottuneet siihen, että putkiremontista joudutaan maksamaan hirvittäviä summia. Yli 1.000 euron neliöhinnat jo ovat arkipäivää eikä kukaan näytä niitä kyseenalaistavan. Oletko kuitenkin varma, että sinua ei huijata tekemään massiivinen remontti ilman, että siihen olisi tarvetta?

Kiinteistöliiton Putkiremonttibarometri- tutkimuksen mukaan vuonna 2016 perinteisen putkiremontin keskineliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 941 eur/vastikeneliö. Tässä hinnassa on mukana käyttövesijohtojen ja viemäreiden sekä märkätilojen saneerauskustannukset. Hinnassa ei kuitenkaan ole mukana sähkö-, antenni- eikä datajärjestelmien kustannuksia. Kun nämä lisätään mukaan, päästään helposti 1.100 euron hintaluokkaan vastikeneliötä kohti.

Virallinen data näyttää siis tukevan kallista mutta niin välttämätöntä remonttia. Mikä tässä yhtälössä sitten on vikana? Minulle tulee luettavaksi viikoittain hankesuunnitelmia taloyhtiöiltä, jotka ovat epäuskoisina lähteneet kyseenalaistamaan hankesuunnitelmassa esitettyjä päätelmiä. Kaikille näille hankesuunnitelmille on yhteisenä nimittäjänä se, että kaikki ne päätyvät suosittelemaan massiivista, perinteisellä menetelmällä toteutettavaa saneerausta. Yhteistä on myöskin se, että argumentointi massiivisen remontin puolesta ontuu totaalisesti joka kerta.

Kiinteistöliiton Putkiremonttibarometri- tutkimuksen mukaan vuonna 2016 perinteisen putkiremontin keskineliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 941 eur/vastikeneliö.

Itselleni on viimeisten 10 vuoden aikana tullut tuskallisen selväksi se, että myös putkiremonttimarkkinaa ohjaa vahvasti raha. Tämä kaikki lähtee liikkeelle jo hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin taloyhtiöille uskotellaan asiaa sen enempiä perustelematta järkeväksi tehdä suuri ja mahdollisimman kattava saneeraus. Jos hankesuunnitelman loppupäätelmä on aina massiivinen ja perinteinen saneeraus, mihin hankesuunnitelmaa sitten ylipäätänsä tarvitaan?

On tietenkin niin, että kokonaisvaltaisella saneerauksella on paikkansa. Mutta se ei tarkoita sitä, että kaikissa tapauksissa näin tulisi menetellä. Talotekniset järjestelmät ovat usein toisistaan huomattavasti poikkeavassa kunnossa, jolloin remontti kannattaa tehdä vaiheittain. On esimerkiksi hyvin harvinaista, että kaikki kylpyhuoneet olisivat siinä kunnossa, että ne tulisi kaikki saneerata. Jokainen taloyhtiö on lisäksi yksilö, jossa omistajien ja asukkaiden taloudellinen tilanne poikkeaa joka kerta toisistaan huomattavasti. Siksi päätöksetkin tarpeellisten remonttien sisällöistä, ajoituksista ja kustannuksista poikkeavat toisistaan.

Olen itse ollut viemässä läpi noin 70:ää hybridiremonttia viimeisten neljän vuoden aikana ja aina erinomaisin tuloksin. Toki perinteisiäkin remontteja on tehty. Hybridiremontissa saadaan viemärit ja käyttövesiputket kuntoon 50 vuodeksi keskimäärin 350 euron neliökustannuksilla. Kun tähän lisätään sähköjärjestelmien kunnostus, päästään hintaluokkaan 450 euroa neliötä kohti. Märkätiloja yleensä saneerataan siinä laajuudessa kuin on tarvetta koska hybridimenetelmät mahdollistavat sen, että kaikkia kylpyhuoneita ei tarvitse saneerata.

Oletko sinä miettinyt miksi maksat vapaaehtoisesti aivan liikaa putkiremontistasi?

Kirjoittaja Tapio Falck toimii toimitusjohtajana Insinööritoimisto Buildnet Oy:ssä.