Riihimäen kaupunginjohtajalla Sami Sulkolla on johdettavanaan kompakti kulttuurikaupunki ja yrittäjäystävällinen tulevaisuuden paikkakunta.

Monien mahdollisuuksien Riihimäki

Alle tunnin junamatkan päässä Helsingistä sijaitseva Riihimäki on paitsi kompakti kulttuurikaupunki, myös yrittäjäystävällinen tulevaisuuden paikkakunta.

Rautateiden risteyskohtaan monialaisen teollisuuden ympärille rakentunut Riihimäki on kokoonsa nähden vireä 30 000 asukkaan kotikunta, jonka kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta päihittää monen isommankin kaupungin tarjoamat mahdollisuudet. Paikkakunnalla toimii muun muassa vuoden teatteriksi valittu Riihimäen teatteri sekä Suomen suurin nuorisoteatteri, jonka kasvatteja ovat esimerkiksi Niina Lahtinen, Aku Hirviniemi ja Janne Kataja. Myös kaupungin museotoiminta vakuuttaa, sillä Riihimäeltä löytyy yksi Suomen suurimmista Helene Schjerfbeck kokoelmista, kansainvälisestikin merkittävä Suomen lasimuseo sekä Metsästysmuseo. Luonnon ja liikunnan ystäville Riihimäki puolestaan tarjoaa niin maauimalaa, jäähalleja, urheilupuistoa kuin monipuolisia luontoreittejäkin. Sammalistonsuo on esimerkiksi yksi Etelä-Suomen merkittävimpiä lintualueita, jonne bongarit vaeltavat pidempienkin matkojen takaa.

Vireää ja ketterää yritystoimintaa

Poikkeuksellisen Riihimäestä tekee myös sen kompakti aluerakenne – käytännössä kaikki kaupungin julkiset palvelut, kaupallinen tarjonta ja asutus keskittyvät reilun kolmen kilometrin säteelle asema-alueesta. Lyhyet välimatkat ja logistisesti hyvä sijainti tarjoavat luonnollisesti myös oivan pohjan yritystoiminnalle.

– Riihimäki on pärjännyt siinä mielessä hyvin, että finanssikriisistä huolimatta yritykset ovat tehneet tänne merkittäviäkin investointeja. Viimeisin niistä on Valion iso välipalatehdas. Kaupungillamme on hyvin proaktiivinen tapa hoitaa yritysten kanssa tärkeitä asioita eteenpäin, ja meiltä löytyy myös reserviä laajentaa ja kehittää esimerkiksi teollista toimintaa, kertoo Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko.

Yksi tulevaisuudenkin kannalta kiinnostavimmista riihimäkeläisistä yrityskuvioista on Sulkon mukaan Fortumin kiertotalouskylä, jolla hän uskoo olevan potentiaalia jopa yhdeksi Suomen johtavaksi, paikalliseksi kiertotalouden referenssiksi. Toteutuessaan se lisäisi merkittävästi myös kaupungin elinkeinopolittiista vetovoimaa.

Uudenlaista kuvaa ulospäin

Riihimäen vetovoimaa asuin- ja työskentelykuntana pyritään kasvattamaan aktiivisesti myös muilla keinoin. Tulevina vuosina kaupunki panostaa vahvasti etenkin keskustan seudun ja aseman alueen kehittämiseen tavoitteenaan saada sinne mahdollisimman paljon tulevaisuuden kysyntää vastaavaa asunto- ja palvelutarjontaa. Kaupungissa on jo vireillä monta kerrostalohanketta ja julkisten kiinteistöjen monikäyttöisyyttä pyritään kehittämään.

Myös riihimäkeläisiin vahvuuksiin eli nuorisoteatteriin ja robotiikkakoulutukseen halutaan panostaa nyt entistä enemmän ja houkutella sitä kautta kaupunkiin myös uusia asukkaita. Tällä hetkellä Riihimäellä kiinnitetäänkin entistä enemmän huomiota siihen, millainen kuva kaupungista lähetetään ulospäin.

– Muualta maasta siirtyy koko ajan paljon väestöä Etelä-Suomeen, ja oikeilla toimilla voimme saada myös Riihimäen vahvalle kasvu-uralle, Sulkko uskoo.