OP Vallilan kortteli

OP Vallila

Kun OP ryhmä päätti keskittää toimintansa Vallilan kortteliin, tavoitteeksi asetettiin yhtenäisenä kokonaisuutena toimiva, modernia työympäristöä edustava kaupunkikortteli, jolla on OP:n arvoihin tukeutuva, selkeästi hahmottuva identiteetti. Tavoitteet OP Vallilan suhteen edellyttivät mittavaa uudisrakentamista sekä peruskorjausta.

Vuonna 2011 Vallilan korttelin uudistamisesta ja laajennuksesta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu, jonka voitti helsinkiläisen arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehtien ehdotus Siivet. Suunnittelu- ja rakennustyö vei neljä vuotta ja projektin aikana korttelin arkkitehtuuria oli suunnittelemassa yli 20 JKMM:läistä. Kortteli valmistui syksyllä 2015.

”Vallilan korttelin keskeinen sijainti asetti vaativat mutta samalla todella houkuttelevat lähtökohdat suunnittelulle. Iso kortteli on keskellä dynaamista, kehittyvää kaupunkia ja toimii ikään kuin edelläkävijänä alueen uudistuvalle kaupunkikuvalle.”, sanoo arkkitehtityöryhmää vetänyt pääsuunnittelija Asmo Jaaksi, yksi JKMM Arkkitehtien neljästä perustajaosakkaasta.

Vuorovaikutteisuutta ja suomalaisia arvoja

Suurimmat muutokset kaupunkikuvassa ovat Teollisuuskadun varren rakennusten sekä Päijänteentien puolella pohjoisen kulmatalon korvaaminen uudisrakennuksilla. Uudisrakennukset ovat edeltäjiensä korkuisia, eli korttelin mittakaava on säilynyt ennallaan. Korttelin lopullinen ilme täydentyy vuonna 2017, kun Teollisuuskadun itäinen kulma vielä korvataan uudisrakennuksella.

Arkkitehtuurikonseptin tärkeimpiä ajatuksia on vuorovaikutus suuren korttelin sisä- ja ulkopuolen välillä. Sisätilan tulee näkyä ulospäin, jolloin syntyy avoimuutta viestiviä näkymiä. Sisällä liikkuvat vastaavasti kaipaavat visuaalista kontaktia ulkomaailmaan. Näiden saavuttamiseksi rakennusmassojen väleihin on muotoiltu korkeita avauksia. Nämä rytmittävät pitkiä julkisivuja ja mahdollistavat näkymät korttelin sisään.

Muotoilussa on haettu identiteetiltään vahvaa ja mieleenpainuvaa ilmettä poiketen suorakulmaisesta koordinaatistosta. Uudet rakennukset hahmottuvat veistoksellisina suurkappaleina, järkälemäisten siirtolohkareiden tapaan. Hiidenkivet arkkitehtonisena teemana ja muotoaiheena viestivät kestävyyden, pysyvyyden ja suomalaisuuden arvoja.

OP Vallilan kortteli JKMM Arkkitehdit

Joustavia ja tehokkaita tiloja tulevaisuuden työhön

Korttelin kehämäinen sisäkatu on katettu lasilla. Näin syntynyt ”galleria” on kokoava päätila, kohtaamisen paikka ja erilaiset toiminnalliset yksiköt toisiinsa liittävä korttelin ydin. Vertikaalisuunnassa voidaan nähdä jako kolmeen toiminnalliseen vyöhykkeeseen: Alas kellareihin sijoittuvat paikoitus, konesalit, varastot sekä huoltotilamaailma – maantasokerroksiin aulat, ravintolat, kokoontumistilat sekä hyvinvointipalvelut. Ylemmissä kerroksissa ovat toimistotyötilat.

”Tilaratkaisut tukevat modernin työnteon eri variaatioita. Tiloja löytyy keskittyvään työhön tarkoitetuista hiljaisen työn alueista aktiivisiin kohtaamisen ja ryhmätyön paikkoihin. Myös galleria, ravintolat ja aulat palvelevat työskentelyn alustoina.
Avoimuus, joustavuus ja toimiva yhteisöllisyys ovat uudessa monitilaperiaatetta noudattavassa työympäristössä keskeisiä teemoja”, Jaaksi kuvailee.

Kotimaista graniittia ja vaaleaa saarnia

Uudisrakennusten runko on pääosin betonia, lisäksi terästä on käytetty merkittävässä määrin toteuttamaan monimuotoisia rakenteita. Sisäpinnoissa ja kalusteissa on suosittu luonnonmateriaaleja kiveä ja puuta.

Sisätilojen materiaali- ja sisustusvalinnoissa näkyy suomalainen design ja luonnosta ammentava kulttuuriperintö. Sisääntuloaulan lattia- ja seinäpinnoissa sekä osittain toisen kerroksen galleriatiloissa ja ulkopinnoissa on käytetty suomalaista graniittia, Viitasaaren keltaista. Galleriakerroksen ja ylempien työkerrosten lattioissa on vaaleaa saarnia, joka on jäänyt kierrätysmateriaaliksi isommista lankuista. Tekstiilimateriaaliksi on valittu villaa, huopaa, ja pellavaa. Sisätilojen hillityssä värimaailmassa korostuvat luonnonmateriaalien omat sävyt. OP brändiväriä oranssia on käytetty korostusvärinä verhoiluissa. Kalusteet ovat osin uutta nuorten suunnittelijoiden designia, osa arvostettuja klassikoita.

Uudisrakennusten pääasialliset julkisivumateriaalit ovat rappaus, kotimainen graniitti sekä lasi. Julkisivujen pintamateriaalivalinnat perustuvat ajatukseen kestävyyttä ja pysyvyyttä viestivistä, kantakaupungin urbaaniin ympäristöön sopivista kivirakenteisista taloista.

Faktoja korttelista

Korttelin laajuus: 131 100 brm2, noin 4000 henkilön työpaikka, 900 autopaikkaa, 6 ravintolaa, joissa 1070 asiakaspaikkaa

JKMM Arkkitehdit

Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä perustivat JKMM Arkkitehdit vuonna 1998. JKMM Arkkitehtien tavoitteena on teknisesti ja arkkitehtonisesti poikkeuksellisen korkea laatu. Seitsemäntoista vuoden aikana toimisto on kasvanut ja työllistää tällä hetkellä yli kuusikymmentä ammattilaista. JKMM Arkkitehdit toimii monipuolisesti arkkitehtuurin eri alueilla kaupunkisuunnittelusta rakennus- ja sisustussuunnitteluun.

JKMM Arkkitehtien suunnittelufilosofia nojaa pohjoismaisiin arvoihin ja moderniin estetiikkaan. Tällä hetkellä JKMM Arkkitehdit suunnittelee mm. Amos Andersonin taidemuseon laajennusta Helsingin Lasipalatsiin, jalkapallostadionia Tampereen Tammelaan ja Keski-Suomen keskussairaalaa Jyväskylään. Viimeisimpiä valmistuneita töitä ovat OP:n toimistokampus Vallilassa, Alma Median pääkonttori Töölönlahdelle sekä Seinäjoen kaupunginkirjasto. Asuntoarkkitehtuuria edustavat mm. Jyväskylän asuntomessuille 2014 valmistunut tornitalo Jyväsjärven rannassa, asunto Oy Berliinin- ja Lontoonpihat Helsingin Arabianrannassa sekä Jätkäsaaressa rakenteilla oleva As. Oy Bysa&Sandis.