HTM Yhtiöt valmistaa rakennusten perustamiseen tarkoitettuja teräsbetonisia lyöntipaaluja.

Paalutus laajentaa mahdollisuuksia

Kotimaisen betoniteollisuuden vahvaan osaamiseen voi edelleen luottaa. Betonin käyttökohteet ovat monet, ja kestävänä materiaalina sitä käytetään esimerkiksi paaluttamiseen.

HTM Yhtiöt on rakentajille tuttu perheyritys, joka perustettiin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Toimipisteitä yrityksellä on tällä hetkellä Turussa, Liedossa, Nummelassa ja Ryttylässä, ja sen palveluksessa työskentelee satakunta työntekijää.

– Valmistamme rakennusten perustamiseen tarkoitettuja teräsbetonisia lyöntipaaluja. Paalutus on syväperustamismenetelmä, jossa lyödään moreeniin tai aina emokallioon asti ulottuvia paaluja maan sisään, jolloin saadaan tehtyä painumattomia perustuksia, jotka eivät jousta. Talonrakentamisen lisäksi näitä käytetään myös infrarakentamisessa, kuten silloissa, kertoo yrityksen liiketoimintajohtaja Reijo Mustonen.

Useimmiten paalutusta tarvitaan suoperäisiin maastoihin rakennettaessa. Tämä käytäntö on yleistynyt parhaiden rakennuspaikkojen hiljalleen täyttyessä. Mustosen muistin mukaan syvimmillään paaluja on lyöty Lahdessa aina 65 metriin saakka.

Paalu valitaan aina kohteen mukaan

– Meillä on valikoimassa sekä betonipaaluja että teräspaaluja. Emme ajattele niitä kilpailevina, vaan toisiaan täydentävinä tuotteina, sillä kummallekin on omat käyttökohteensa. Paaluvalikoimassa on kolme eri kokoluokkaa ja 800 nimikettä, joilla paalutus saadaan toteutettua. Käytettävät paalutyypit vaihtelevat alueellisesti ja kuormien sekä rakennusten mukaan. Nykyään esimerkiksi omakotirakentamisessa käytetään pieniä teräspaaluja, silloissa taas yli metrin halkaisijaltaan olevia teräspaaluja. Suurpaaluja, pienempiä putkipaaluja sekä betonipaaluja voidaan käyttää rinnakkain samassa rakennuksessa. Esimerkkinä mainittakoon kerrostalo, joka paalutetaan keskeltä betonipaaluilla ja reunoilta putkipaaluilla, Mustonen kuvailee.

Betonipaaluille on laskettu 100 vuoden käyttöikä, mutta todennäköisesti ne kestävät pidempään. Reijo Mustosen mukaan Suomessa on alan erityisosaamista, ja paalutuskoneitakin valmistetaan täällä. Paalunvalmistajat myyvät tuotteet urakoitsijoille, jotka asentavat ne. Esimerkiksi Ruotsissa käytäntö on toinen; valmistajilla on omat paalutuskoneet, joilla paalut asennetaan. Mustonen pitää Suomen käytäntöä parempana, sillä kontrollia on enemmän ja useammassa portaassa, jolloin laatutason säilyminen varmistetaan. Rakennusten perustusten kanssa tekemisissä kun ollaan, on toiminta tarkkaa ja valvottua, kuten sen tuleekin olla.

Liikkeelle lähdetään aina pohjatutkimuksella, jossa kairauksilla selvitetään tarvittavan paalun pituus. Suunnittelijan vastuulla on päättää, millaisia paaluja rakenteellisesti kulloinkin tarvitaan.

Ala tarvitsee jatkuvaa tutkimusta

Suomessa on puolenkymmentä betonipaalujen valmistajaa kahdeksalla tehtaalla ja kysynnän kasvaessa kapasiteettia kyetään vielä lisäämään.

– Meillä kotimaisuusaste on aika korkea; kotimaisilla koneilla tehdään, ja kiviainekset tulevat tästä läheltä ja sementtikin voi olla kotimainen. Maa-aineksen otto saattaa olla tulevaisuudessa yleinen haaste betonin kanssa tekemisissä olevilla aloilla. Aalto-yliopistolla on projekti, jossa kalliokiviaineksia ja niiden hyödyntämistä betoniteollisuudessa tutkitaan tarkemmin. Ongelmana on muun muassa prosessissa syntyvä tuhka, jota ei betoniin mielellään käytetä. Nyt tuhka poistetaan erottimilla, mutta olisi parempi, jos se pystyttäisiin hyödyntämään. Suomalainen kiviaines on laadukasta ja sitä viedään esimerkiksi Viroon, jossa kiviaines on pehmeämpää, Mustonen toteaa ja korostaa, että alalla pitäisi kyetä ylläpitämään koko ajan perustutkimusta sekä kehitystä. RT:n rooli on tärkeä. Tärkeitä ovat myös uudet innovaatiot, joissa HTM Yhtiötkin saa olla mukana. Tällainen projekti on esimerkiksi 0E:n suunnittelema energiapaalukohde, jalkapallohalli, jossa lämpöä ja viilennystä saadaan paalujen avulla tuotettua aina tarpeen mukaan.

Pohjoismainen yhteistyö vie alaa eteenpäin

HTM Yhtiöiden vahvuus alalla on paitsi laatu, myös kapasiteetti suuriinkin volyymeihin. Betonipaalun hintakilpailukykyä Reijo Mustonen pitää hyvänä. Hän myös muistuttaa, että betonipaaluilla tehty perustus on turvallinen, varma, nopea ja edullinen, ja rohkaisee suomalaisia luottamaan kotimaisen betonin laatuun jatkossakin.

– Luottakaa vain kotimaiseen betoniteollisuuteen ja valmistajiin. Kyllä me täällä hommat osataan. Joskus käy jotain, ja vahinkoja sattuu joka alalla, mutta niistä opitaan. Paalutusalalla tehdään vahvaa yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa, ja tästä on kaikille osapuolille hyötyä.