Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla.

Rakennusten korjaustarve kasvaa

Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla.  Rakennusalan ammattilaisille riittää työsarkaa, sillä trendinä on, että korjaustarve kasvaa seuraavalla kymmenvuotiskaudella 11,3 miljardiin euroon.

Uuden ASKO-mallin* mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Korjaustarpeesta 30 prosenttia sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Korjauksista 23 prosenttia on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita. Loput 7 prosenttia kuluu kosteusvaurioiden korjauksiin ja esteettömyyden parantamiseen.

Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve merkittävästi. Pientaloissa korjausrakentamisen painopiste on siirtymässä 1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin. Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen 1970-luvun kerrostaloissa.

Huomionarvoista on, että Tilastokeskuksen tilastoihin ja Rakennusteollisuus RT:n arvioihin verrattuna toteutuva korjausrakentaminen on noin 80 prosenttia korjaustarpeesta. Korjausvaje on kasvamassa erityisesti omakotitalokannassa.

Asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat yli 6 miljardilla eurolla

Tilastokeskuksen mukaan asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja asuinrakennuksiaan 6,3 miljardilla eurolla vuonna 2015. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen elokuussa julkaistuihin lukuihin. Yhteenlasketut korjauskustannukset kasvoivat 9 prosenttia vuoden 2014 tasosta. Omakoti- ja paritaloja korjattiin 3,1 miljardilla eurolla, kerrostalojen korjaamiseen kului 2,5 miljardia euroa ja rivitaloasuntoihin 690 miljoonaa euroa.

Asunto-osakeyhtiöissä suunnitteilla isoja remontteja

Suurin osa kerrostalojen korjauksista, 1,97 miljardia euroa, kului asunto-osakeyhtiön teettämiin korjauksiin ja loput 510 miljoonaa euroa kerrostaloasuntojen omistajien itse tekemiin tai teettämiin korjauksiin.

Asunto-osakeyhtiöiltä kysyttiin suurista remonteista, jotka on suunniteltu tehtäväksi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Julkisivuremontti on suunnitteilla yli 20 prosentilla vastanneista asunto-osakeyhtiöistä, samoin piharemontti. Kattoremontti on suunnitteilla 19 prosentilla, käyttövesijärjestelmäremontti 18 prosentilla ja viemäröintijärjestelmäremontti 15 prosentilla vastanneista yhtiöistä.

Teollisuus- ja varastorakennuksia korjattiin 900 miljoonalla eurolla

Tilastokeskus selvitti ensimmäistä kertaa myös teollisuus- ja varastorakennusten korjauskustannuksia. Niitä korjattiin 919 miljoonalla eurolla vuonna 2015.

Julkisia palvelurakennuksia korjattiin 1,2 miljardilla eurolla, toimistorakennuksia miljardilla eurolla ja liikerakennuksia 670 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Näiden rakennusryhmien korjauskustannukset on laskettu vuoden 2014 kustannusten sekä myönnettyjen korjaus- ja laajennuslupien perusteella. Arvion mukaan toimistorakennusten korjauskustannukset kasvoivat 13 prosenttia vuodesta 2014. Julkisten palvelurakennusten ja liikerakennusten korjauskustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla.

Yli 30 000 pientaloa korjausten tarpeessa

Suomessa asuinrakennukset ovat suurimmaksi osaksi hyvässä kunnossa. Rakennustyypistä riippumatta vähintään 65 prosenttia omistusasujista pitää asuinrakennustaan hyväkuntoisena tai erittäin hyväkuntoisena.

Kerrostalojen ja erillisten pientalojen kunto on omistusasujien kokemusten perusteella kuitenkin laskenut vuodesta 2013. Omistusasujat kokevat pientalot useammin huonokuntoiseksi kuin kerros- ja rivitalot. 2,9 prosenttia pientaloista koetaan joko huono- tai erittäin huonokuntoisiksi. Se vastaa koko maan tasolla 33 000 taloa. Osuus on kasvanut 9 prosenttia vuodesta 2013.