rakentamisenlumoissa

Rakentamisen lumoissa

kuva1rakentamisenlumoissa

Kuva 1

Sanotaan, että kaupunkikuvassa näkyvien rakennusnostureiden määrä antaa hyvän yleiskuvan vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta. Kyseessä on siis katseluhetken tilanne. Se mitä aikaisempina vuosina on tapahtunut rakennusalalla, on melkoisen helposti löydettävissä tilastoista. Kertauksen muutamia tilastoja koko maan rakentamisesta viime vuosilta:

Ennusteet vuodelle 2014 ovat sellaiset, että verrattuna viime vuoteen rakennuslupien määrä tulee laskemaan vuonna. Vuoden 2015 lukujen ennustetaan olevan melko samanlaisia. Tarkasteltaessa kuluvan vuoden huhti – kesäkuuta vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna, huomataan seuraavaa:

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 3,5 prosenttia. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto 2,2 prosenttia. Vuotta aiemmin taas koko toimialan liikevaihto väheni 1,8 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla. Rakentamisen kustannuspuolta tarkasteltaessa on yksinkertainen keino käyttää indeksiä, joka on esitetty kuvassa 2.

kuva2rakentamisenlumoissa

Kuva 2

Kun verrataan kustannustason muutosta samaan aikaan tapahtuneeseen rakentamisen määrän muutokseen, huomaa sidonnaisuuden noudattavan markkinatalouden perusteita. Hintojen muutoksella on suora vaikutus kysyntään. Vuosien 2005 ja 2013 välillä on kustannustaso kasvanut +22,1 % ja vastaavana aikana on rakennuksia valmistunut kuutiometreissä mitattuna 14,8 % vähemmän.

Kuva 4

Kuva 4

kuva3

Kuva 3

Toki kysyntä, tai sen laskeminen, kuitenkin on rakentamismäärien muutokseen vaikuttanut eniten; kustannusnousu on vaan entisestään vähentänyt rakentamista. Alueellamme Varsinais-Suomessa rakennusmarkkinat olivat vuonna 2013 kokonaisuudessaan n. 2,6 miljardia euroa edustaen n. 9 % koko maan markkinoista.

Kuva 5

Kuva 5

Varsinais-Suomalaisten rakennuttajien mielestä suhdannetilanne on ollut tyydyttävällä tasolla ja tulevalla puolivuotiskaudella pysyvän ennallaan. Asunto- ja toimitilarakentamisen oletetaan hieman supistuvan. Korjausrakentaminen jatkaa edelleen kasvuaan, tosin odotettua hitaammin.Rakennuttajien kanssa samoilla linjoilla ovat suunnittelijat.

Kuva 6

Kuva 6

Varsinais-Suomalaiset talonrakennusalan urakoitsijat arvioivat suhdannetilanteen olleen viimeksi kuluneen puolivuotiskauden aikana heikko. Myös urakoitsijoiden mielestä korjausrakentaminen tulee kasvamaan.

Korjausrakentaminen

Vuosina 1994 – 1996 oli korjausrakentaminen ensi kertaa arvoltaan suurempi kuin uudisrakentaminen. Sitä ennen eikä sen jälkeen korjausrakentaminen ole ohittanut uudisrakentamista. Kehitys on kuitenkin vuoden 1996 jälkeen ollut sellainen, että kaikesta rakentamisesta korjausrakentamisen osuus on ollut jatkuvasti kasvussa.

Korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen osuudet kaikesta rakentamisesta. (Kuva 5)

Suomen rakennuskanta on verraten nuori, kuten alla olevassa kuvassa näkyy. (Kuva 6)

Koko maan muista rakennuksista kuin kesämökeistä yli 70 % on rakennettu vuoden 1960 jälkeen. Kaikkiaan Suomessa on rakennuksia melkein 1 500 000 ja kesämökkejä n. 500 000. Varsinais-Suomen muista rakennuksista kuin kesämökeistä n. 67 % on rakennettu vuoden 1960 jälkeen. Kaikkiaan Varsinais-Suomessa on rakennuksia lähes 130 000 ja kesämökkejä n. 50 000. Luvuista puuttuvat piha- ja talousrakennukset, joita on koko maassa yhteensä yli 1 000 000.

Rakennuksista 85 % on asuinrakennuksia ja sen vuoksi korjausrakentamisesta kohdistuukin yli puolet asuinrakennuksiin. Erilliset pientalot ovat suurin ryhmä, n. 76%, rivi- ja ketjutalot n. 5 % ja asuinkerrostalot n. 4 %. Tähän saakka viimeisen vuosikymmenen aikana on asuinkerrostalojen korjaustarve kasvanut eniten, n. 30%. Seuraavien kymmenen vuoden aikana omakotitalojen ja rivitalojen korjaustarve tulee kasvamaan edelleen ja asuinkerrostalojen korjaustarve pysyy ennallaan. Korjausrakentaminen on uudisrakentamista työvoimavaltaisempaa. Valtio on huomioinut tämän työllisyyttä parantavan vaikutuksen mm. lisäämällä korjaamisen tuki- ja avustusrakennetta.