Asuntomessujen tammikuussa 2017 tekemän tutkimuksen valossa näyttää siltä, että asuinalue on suomalaiselle tärkeämpi asia kuin itse asunto.

Suomalainen tinkii mieluummin asunnosta kuin asuinalueesta

Tämä kävi ilmi Asuntomessujen tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten asumisen ja hyvinvoinnin suhdetta toisiinsa.

Asuntomessut teki tammikuussa 2017 laajan kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten käsitystä hyvästä elämästä ja asumisesta.

–  Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että asuinalue on suomalaiselle tärkeämpi asia kuin itse asunto. Asunnon viihtyisyyskin syntyy suurelta osin sen suhteesta ympäristöön maiseman, pihan ja näkymien kautta.  Taloudellinen epävarmuus näkyy siinä, että kohtuullisuus ja yksinkertaisuus painottuvat myös asumiseen liitettävissä arvostuksissa, Suomen Asuntomessujen tutkimusvastaava Kari Tervonen kertoo.

Asuinalueesta en tingi

Valintatilanteessa kompromisseja ollaan valmiita tekemään tuplasti enemmän asunnon kuin asuinalueen suhteen. Harva meistä on Kimi Räikkönen, eli lähes jokainen suomalainen joutuu oman varallisuutensa vuoksi tinkimään joistain haaveistaan. Yhdelle nöyrälle vastaajalle tosin ”oma synnyinkotikin, jossa yhä asuu, on turhan suuri”.

Asuinalueeseen suhtaudutaan myös hyvin tunneperäisesti: tutusta ympäristöstä ei olla valmiita muuttamaan pois, vaikka karttunut varallisuus antaisikin siihen mahdollisuuden. Tervosen mukaan oman asuinalueen valintaa ollaan myös valmiita puolustamaan, ja moni kokeekin, että omalle kohdalle on käynyt poikkeuksellinen tuuri alueen hinta-laatusuhteen kanssa. ”Muualla asuvat eivät vaan ymmärrä asuinalueeni hienoutta”. Vähän joka puolella Suomea tarinoidaan asuttavan ”rauhallisessa ympäristössä poikkeuksellisten hyvien ulkoilumahdollisuuksien äärellä luonnon keskellä, ja silti riittävän lähellä palveluita”.

Asumisen ratkaisuihin sopeudutaan

Suomalaiset sopeutuvat kuitenkin hyvin tekemiinsä asumisratkaisuihin, sillä neljä viidestä on tyytyväinen asumiseensa ja asuinalueeseensa.

– Havaintoa vahvistaa myös Eurostatin maatutkimusvertailu, jonka mukaan Euroopan tyytyväisimmät asukkaat löytyvät Suomesta ja Tanskasta. Suomi menestyy asumisonnellisuudessa samoista syistä kuin koululaisten Pisa-tutkimuksissa, eli tasaisuudella. Myös ne, joilla on elämässä ongelmia ja vastoinkäymisiä, kertoivat olevansa suhteessa kaikkeen muuhun elämässään tyytyväisiä asuntoonsa ja asuinalueeseensa. Suomessa asuinalueiden keskinäiset laatuerot ovat huomattavasti pienemmät kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa, ja häiritsevän ahtaasti asuvia on meillä puolet vähemmän kuin länsinaapurissa.

– Havaintoa vahvistaa myös Eurostatin maatutkimusvertailu, jonka mukaan Euroopan tyytyväisimmät asukkaat löytyvät Suomesta ja Tanskasta.

Nuorten arvomaailma asumisen suhteen edelleen perinteinen

Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että tutkimukseen kerätyistä suomalaisista asumistarinoista ei voinut kovinkaan helposti päätellä vastaajan ikää.

– Väitän, että useimmilla muilla elämän alueilla eri-ikäisten tarpeet ja toiveet ovat huomattavasti eriytyneempiä. Tutkimuksen nuorin vastaaja kuvasi hyvää asumista ”sellaiseksi, että kotona viihtyy ja tuntuu, että on turvassa. Ja että kotiin on aina mukava mennä”.  Ja jos ylimääräistä rahaa säästöiksi asti riittää, on alle 30-vuotiaillekin mieluisin sijoituskohde oma asunto. Epävarma tulevaisuus ja sirpaleisempi maailmankuva voi jopa vahvistaa halua sijoittaa asuntoon muiden sijoituskohteiden sijaan, sillä koti tuo turvaa, Tervonen arvioi.

Paras naapuri ei häiritse

Koti on pohjimmiltaan ujoille suomalaisille henkisesti tärkeä turvasatama ja latautumispaikka, jossa halutaan elää rauhassa.

– Paras naapuri on yhä edelleen sellainen, joka ei liikoja häiritse. Oma rauha ja reviiri nousivat vahvasti esille asioina, jotka liitetään hyvään asumiseen. Monille rauha löytyy kauniisti rakennetusta kaupunkikeskustasta, joillekin taas naapuritalon näkyminen omaan pihaan on jo liikaa.

Kenen unelmat toteutuvat?

Ujouden lisäksi olemme myös hyväsydämisiä.

– Läheisten hyvinvointi on asumisen ratkaisuissa monelle omaa hyvinvointia tärkeämpi asia. Suomalaisen tyytyväisyys elämään kokonaisuutena on korkeampi verrattuna tyytyväisyyteen henkiseen hyvinvointiin. Mies huolehtii ensisijaisesti vaimonsa hyvinvoinnista, vaimo miehensä, pariskunta lastensa ja omien vanhempiensa hyvinvoinnista. Kaunis ajatus, mutta entä jos kukaan ei tavoittele enää omia unelmiaan, toteutuuko silloin kenenkään unelma, Tervonen pohtii.

Asunnon sijaintia kannattaa tarkastella pitkällä tähtäimellä

Aktia Pankin pääekonomisti Heidi Schauman kehottaa miettimään kotia sen mahdollisen arvonnousun tai -laskun kannalta.

– Koti hankitaan usein tunnepohjalta, vaikka se on monelle elämän suurin sijoitus. Kannustan etsimään kodin, jossa omat haaveet toteutuvat, mutta suhtautumaan siihen myös sijoituksena, jonka riskit on tiedostanut. Tärkeää on, miten sijainti vaikuttaa arvon säilymiseen, millaisia kaavoitussuunnitelmia alueella on tehty ja millaisessa kunnossa rakennus on, Schauman muistuttaa.

– Meillä on jo tietyillä alueilla Suomessa tilanne, jossa oman asunnon myynti saattaa olla lähes mahdotonta. Asunnon arvo on laskenut esimerkiksi siksi, että seutukunnan suurin yksittäinen työnantaja on lopettanut toimintansa ja alueella ei ole työpaikkoja. Silloin asuntovarallisuus ei ole realisoitavissa, hän lisää.

Heidin vinkit asunnon ostajalle
  • Mieti kotiasi myös sijoituksena: miten se säilyttää arvonsa, jos se jossain vaiheessa myydään. Mitä alueelle on suunnitteilla jopa 20 vuoden aikajänteellä? Nostaako alue arvoa? Kauanko haluat asua ko. seudulla: mahdollistaako asuntosi esimerkiksi perheen koon kasvun?
  • Asuntojen hinnat ovat säilyneet korkeana kasvukeskusten ydinkeskustoissa ja niiden reunoilla. Niissä myös tontilla on merkittävää arvoa.
  • Mieti riskinottovalmiuksiasi. Jos ostat kasvukeskusten ulkopuolelta ison talon, haittaako, jos sen myyntiaika on pitkä?
  • Varaudu asuntolainassa korkojen nousuun. Laske lainalyhennyksesi määrä, jos korot nousevat kuuteen prosenttiin.
  • Älä sijoita kaikkea omaisuutta vain yhteen asuntoon, vaan mieti myös muita säästö- ja sijoituskohteita.