Vesirakennus Ojanen Oy toteuttaa ruoppaukset, imuruoppaukset, maansiirrot, huoltopalvelut ja keskuvoitelu- ja korkeapainejärjestelmien asennukset.

Suomalaisyritys poistaa pilamaita Liettuaa myöten

www.vesirakennus.fiVESIRAKENNUS_OJANEN_160

 

Maailmassa on paljon pilaantuneita maa-alueita, joille on vasta aivan hiljattain alettu tehdä jotain. Vesirakennus Ojanen Oy on yksi alan pioneereista Suomessa, jonka työpanosta arvostetaan ulkomaita myöten.

Pilaantuneita maa-alueita löytyy etenkin vanhojen teollisuusalueiden ympäriltä, rannoilta ja satamista. Aiemmin kovia myrkkyarvoja sisältävät maa-ainekset jätettiin mielellään koskematta, mutta nykyään paine päästä rakentamaan myös näille alueille on sen verran korkea, että tarvitaan pilaantuneen maa-aineksen poistamista.

– Hyppäämme koko ajan isompiin ympyröihin kun kuutiomäärät kasvavat ja siirrymme työskentelemään esimerkiksi laivaliikenteen seassa, kertoo toimitusjohtaja Sami Ojanen pilamaiden poistoon erikoistuneesta Vesirakennus Ojanen Oy:stä.

Riippuen maa-aineksen pilaantuneisuudesta se voidaan joko siirtää hyötykäyttöön, polttaa tai kuljettaa sille erikseen varattuun loppusijoituspaikkaan. Nykyään yritetään keksiä yhä enemmän keinoja ottaa pilamaa jollain tavalla hyötykäyttöön.

Itse hankittua osaamista

Vuonna 2003 perustettu Vesirakennus Ojanen Oy aloitti toimintansa tavallisilla ruoppauksilla Turun saaristossa. Aliurakointina alkanut toiminta kuljetti yrityksen kuitenkin varsin pian pilamaiden pariin, josta on sittemmin muodostunut Ojasen leipälaji. Lähestulkoon kaikki pilamaiden poistoon liittyvä tietotaito ja kalusto on täytynyt kuitenkin hankkia itse, sillä alalla on vain harvoja osaajia.

– Yhdistimme erilaisia menetelmiä, toimintatapoja ja materiaaleja ja rakensimme koko systeemin ja osaamisemme itse, Ojanen kertoo.

Vaikka pilaantuneiden maa-alueiden poisto onkin jatkuvasti ajankohtaisempi työsarka, ei Vesirakennus Ojanen ole luopunut muistakaan toimenkuvistaan. Ruoppauksen ohella yrityksen palvelutarjontaan kuuluvat myös maanrakennustyöt, pumppaukset, nosturit ja pontiniskijät, joiden avulla voidaan tehdä myös työssä tarvittavia tukirakenteita.

Klaipėdan satama-alue turvaa työt pitkälle eteenpäin

Tällä hetkellä yksi Vesirakennus Ojanen Oy:n merkittävimmistä kohteista sijaitsee Liettuan Klaipėdassa, jossa tarkoituksena on poistaa kaupungin satama-alueelta peräti 260 000 kuutiota pilaantunutta maata.

– Kyseessä on Venäjän vallan aikainen satama, joten maasta löytyy lähes kaikkea muuta paitsi uraania, Ojanen naurahtaa. Pilaantunut maa-aines täytyy poistaa ensin kokonaan puhtaan maan päältä, jonka jälkeen satama-aluetta voidaan alkaa syventää.

Klaipėda on pohjoisin jäävapaa satama ja syventämisen tarkoituksena on mahdollistaa aiempaa isompien alusten kulku sinne. Liettuan satamalaitos on varannut seuraavaksi viideksi vuodeksi yhteensä 450 miljoonan euron verran rahaa Klaipėdan sataman kunnostamiseen, joten Vesirakennus Ojanen Oy toivoo pääsevänsä tarjoamaan kohteeseen myös muita urakoita.

Isoimmat työmaat ovat ulkomailla

Klaipėdan satama-alue ei ole suinkaan ainoa ulkomaan kohde Vesirakennus Ojanen Oy:n tilauskirjassa. Toukokuusta saakka käynnissä on ollut niin ikään iso kohde Norjassa ja työt siellä olisi tarkoitus saattaa päätökseen viimeistään loka-marraskuussa.

– Vastaavankokoisia hankkeita on tehty Suomessa viimeksi vajaa kymmenen vuotta sitten. Isot työmaat painottuvat siis lähinnä ulkomaille, Suomessa hommaa tehdään pienemmässä mittakaavassa, Ojanen kertoo.

Kyse ei ole siitä, etteikö pilaantuneita maa-alueita  riittäisi meilläkin.

– Hankkeita tulisi varmasti enemmän, mikäli niihin vain olisi rahaa. Paljon niitä tutkitaan ja ihmetellään, mutta esimerkiksi ELY-keskus on vasta aivan viime vuosina alkanut päästä jyvälle siitä, mitä me teemme ja miten homma käytännössä tapahtuu, Ojanen kertoo.

Toimitusjohtaja sanoo, ettei vielä muutama vuosi sitten olisi osannut kuvitella työskentelevänsä Klaipėdan kaltaisilla työmailla. Nyt Vesirakennus Ojanen Oy on kuitenkin saanut nimeään esiin ja kasvanut hyvään tahtiin, mikä näkyy myös tilauksissa.

– Ensimmäistä kertaa koskaan tiedän, että hommia riittää tälle porukalle varmasti myös pitkälle eteenpäin, Ojanen iloitsee.

Ulkomailla työskentely tuo mukanaan kuitenkin myös haasteita.

– Kielitaitoa tarvitsisi paljon enemmän ja välillä harmittaa, ettei koulussa tullut panostettua niin paljon englannin ja ruotsin opiskeluun kuin olisi voinut, toimitusjohtaja myöntää.

Käytön myötä työmailla tarvittava englanti on kuitenkin hioutunut jo perushyvälle tasolle ja apua Ojanen saa tarvittaessa myös hyvän kielitaidon omaavalta työmaapäälliköltään. Ja ehkä loppujen lopuksi tärkeintä on täydellisen kielitaidon sijaan kuitenkin ammattitaito ja toimiva kalusto.