_DSC1000

Työhyvinvointiin kannattaa panostaa

Työhyvinvointi mielletään usein yksittäiseksi virkistyspäiväksi tai liikuntaseteleiksi. Oikein ymmärrettynä työhyvinvointi on moniulotteinen ja vaikuttava kokonaisuus, jossa niin työntekijällä kuin työnantajallakin on oma roolinsa.

Työhyvinvoinnin ylläpitämiseen on työyhteisöille tarjolla välineitä, joiden avulla esimerkiksi henkilöstön vapaa-ajan virkistäytymistä ja liikuntaa voidaan tukea. Näyttää kuitenkin siltä, että sekä työnantajien että työntekijöiden parissa on tarve kirkastaa käsitystä työhyvinvoinnista, sillä se mielletään yhä edelleen melko kapea-alaisesti. Vai onko pikemminkin kyse siitä, että työhyvinvoinnin määritelmä on ylipäätään epäselvä?

Mikä työhyvinvointi?

– Työhyvinvoinnin määritelmä riippuu siitä, keneltä sitä kysyy. Tutkijat, lääkärit, työpaikkojen esimiehet ja työntekijät tarkastelevat kaikki työhyvinvointia omasta näkökulmasta. Kun puhutaan työhyvinvoinnista, on tärkeää oivaltaa, että se syntyy ja kehittyy työssä. Lähtökohtaisesti työhyvinvoinnissa on siis kyse työolosuhteista ja siitä, miten työntekijä työssään viihtyy ja miltä työ maistuu. Työhyvinvoinnin mahdollistavat mielekäs työ, sen luovat työntekijät ja työyhteisöt johdon tuella.

Itse pidän määritelmästä, jossa työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että yksilön työn vaatimukset ja voimavarat ovat tasapainossa, Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollon ylilääkäri Timo Vänttinen alleviivaa.

Vänttinen on pannut merkille, että työhyvinvointia lähestytään työyhteisöissä usein ongelmalähtöisesti. – Työhyvinvointikeskustelussa sorrutaan helposti puhumaan työn kuormitustekijöistä: kuinka työ stressaa, mitä negatiivisia asioita työhön liittyy ja miten niitä voitaisiin vähentää. Kuormitustekijöitä ei voi tietenkään sivuuttaa, mutta ehkäpä hedelmällisempää olisi sen sijaan pohtia, miten yksilön voimavaroja voitaisiin arjen työssä lisätä. Relevantti kysymys voisikin olla, miten työstä ja työssä vietetystä ajasta voisi saada enemmän irti työhyvinvointia kehittämällä? Silloin katse kiinnittyykin ongelmien sijaan työpaikan arjen sujuvuuteen, työn organisointiin ja hyvään johtamiseen.

Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa

Ns. virallisen määritelmän mukaan työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, työntekijän terveys, turvallisuus sekä hyvinvoinnin eri osatekijät. Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen ja sitä edistetään työnantajan ja työntekijän yhteistyöllä. – Työntekijän näkökulmasta onkin tärkeää ymmärtää, että omaa hyvinvointiaan ei voi ulkoistaa työnantajalle. vaan vastuu on jokaisella itsellään. Etenkin fyysiseen hyvinvointiin ja terveyteen on mahdollista vaikuttaa omilla valinnoillaan ja painaa jopa jarrua iän mukanaan tuomalle fyysisen kunnon heikkenemiselle. Työntekijän vastuulla on myös pitää huolta palautumisesta: lopetanko työt ajoissa ja lähdenkö palauttavalle iltalenkille, jotta saan hyvät yöunet, Aavan vastaava työfysioterapeutti Marsa Ketola muistuttaa.

Ketola on myös havainnut, että fyysisen kunnon hiipuessa, moni sinnittelee fyysisen jaksamisen rajamailla turhan pitkään. Tällöin tilanne voi kehittyä niin pitkälle, että henkilö eläköityy aivan liian varhain. – Tästä syystä olisikin toivottavaa, että työpaikoilla pohdittaisiin avoimesti korvaavan työn mahdollisuuksia ja työn tuunausta, jotta työntekijä voisi jäljellä olevalla työkyvylläänkin toimia edelleen osana työyhteisöä.

keyboard

Olenko työmarkkinakelpoinen?

Vänttinen ulottaa työkykyajattelun yksilön kannalta fyysistä ja psyykkistä työkykyä pidemmälle. – Mielestäni työntekijän kannattaa mieltää työkyky myös työmarkkinakelpoisuudeksi. Mitä minulle tapahtuu, jos menetän työpaikkani: olenko työmarkkinakelpoinen eli onko osaamiseni ja terveyteni ja osaamiseni sillä tasolla, että minulla on hyvät edellytykset työllistyä uudelleen? Työelämävalmiuksien ylläpitämiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä tulevaisuuden usko lisää turvallisuuden tunnetta, mikä puolestaan lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tulipalot voi ehkäistä jo ennen niiden syttymistä

Työnantajan näkökulmasta työelämässä on näkyvillä mielenkiintoisia digitalisaation kaltaisia muutosvoimia, jotka mullistavat tavat, joilla työtä on totuttu tekemään. Se tuo työterveydenhuoltoonkin uusia ulottuvuuksia. – Voimme digitaalisten työkalujen avulla kartoittaa entistä paremmin työyhteisön hiljaisia signaaleja, joihin työnantajan on muutoin haasteellista päästä kiinni.

Työhyvinvointia on myös totuttu mittaamaan mittareilla, jotka tuijottavat menneisyyteen. Nykytekniikoilla ja työkaluilla työyhteisössä voidaan päästä suoraan työhyvinvoinnin pulssille. Näin sairauspoissaolojen syihin on huomattavasti helpompi pureutua ja kohdentaa toimenpiteet yhteistyössä työterveyshuollon kanssa juuri sinne missä niitä tarvitaan.

Vänttinen muistuttaakin, että työyhteisöissä olisi korkea aika siirtyä työhyvinvoinnin saralla etukenoon eli ennaltaehkäisevään toimintaan. – Siten käsillä olevien työkykyhaasteiden ja ongelmien taklaamisen sijaan voidaankin keskittyä tunnistamaan työyhteisössä orastavat haasteet ja luoda yhdessä työterveyshuollon kanssa toimintamalli, jonka avulla tulipalot voidaan ehkäistä jo ennen niiden syttymistä.

Loppujen lopuksi on kyse yksinkertaisista asioista. – Tärkeintä on hahmottaa työyhteisön haasteet, laatia mittarit ja seuranta, joiden avulla työhyvinvointityötä tehdään pitkäjänteisesti ja prosessinomaisesti. Näin vaikuttavuus on yksittäisiä tyky-toimenpiteitä vaikuttavampi. Olemme Aavassa esimerkiksi rakentaneet fyysisistä työtä tekeville työyhteisöille ennaltaehkäiseviä ohjelmia, joiden avulla on voitu hyvin tehokkaasti minimoida selkäsairauksien kaltaiset työkykyriskit ja välttää ongelmien konkretisoituminen tuki- ja liikuntaelinsairauksiksi, jotka ovat yksi suurimmista työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajista. Pienilläkin investoinneilla on mahdollista saada aikaan merkittäviä tuloksia, Ketola toteaa.

Hyvä stressi lisää hyvinvointia

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoimassa Eustress-hankkeessa tutkittiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja yrittäjien kanssa stressin hyviä puolia ja ilmenemistä yrittäjien arjessa. Tutkimuksessa syntyi uusi tapa lähestyä stressiä ja hyvinvointia työssä. Hyvän Stressin verkkotyökalun pilottiversio antaa konkreettisia keinoja positiivisen stressin lisäämiseen omassa arjessa. Hankkeen tulokset on nyt koottu oppaaksi.

Negatiivinen stressi kuluttaa mieltä ja kehoa. Myönteisen stressin eli eustressin avulla on mahdollista löytää uusia ajattelu- ja työskentelytapoja, jotka lisäävät sekä tuottavuutta että hyvinvointia. Eustress-hankkeessa kehitettiin yrittäjien arkeen keinoja myönteisen stressin edistämiseen muun muassa teknologiaa hyödyntäen.

Tutkimuksessa havaittiin, että yrittäjät kokevat hyvän stressin tärkeäksi, ja se auttaa saamaan tuloksia aikaan ja nauttimaan työnteosta kiireenkin keskellä. Palautuminen positiivisesta stressistä on myös tärkeää, koska pitkään jatkuessaan sekin on kuluttavaa elimistölle negatiivisen stressin tavoin. Tulokset on koottu ”Älä tule paha stressi, tule hyvä stressi” -työkirjaksi, joka esittelee keskeiset havainnot ja antaa käytännön harjoitteita hyvää stressiä edistävien toimintatapojen kokeiluun. Tutkimustuloksista hyötyvät erityisesti yrittäjät ja yrittäjämäistä työtä tekevät. Tuloksia voivat soveltaa myös esimerkiksi esimiehet, työhyvinvoinnin ammattilaiset ja valmentajat.

Työntekijä – pohdi!
  • Luettele kolme tyypillistä tapaa, joilla parhaiten pääset irti työasioista
  • Mitä uutta voisit kokeilla tällä viikolla omasta kunnostasi huolehtimiseksi? Olisiko se lenkki uusissa maisemissa, uuden lajin kokeilu, aivojumppa tai jotain ihan muuta?
  • Tunsitko itsesi levänneeksi ja virkeäksi kun heräsit tänä aamuna? Mitä teet ennen nukkumaanmenoa? Mieti konkreettinen suunnitelma hyvän yöunen vaalimiseksi tulevalle viikolle.

Lähde: Älä tule paha stressi, tule hyvä stressi

https://issuu.com/vttfinland/docs/ala_tule_paha_stressi?e=5313536/35571295

10+1 teesiä työnantajalle

TYÖHYVINVOINTI KUULUU YLIMMÄN
JOHDON ASIALISTALLE

Vaikka työhyvinvointi lähteekin arkijohtamisesta ja lähiesimiesten rooli on ensiarvoisen tärkeä, pitää tiedostaa, että arkijohtaminen noudattaa yrityskulttuuria. Linjaukset ja toimintatavat arkipäivän tilanteisiin tulevat ylimmältä johdolta.

TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN EI OLE TYÖN ARJESTA ERILLISTÄ TOIMINTAA

Työhyvinvointi syntyy työn arjessa. Keskiössä ovat tehokas viestintä, työn hyvä organisointi, johtamistaidot sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuudet. Työhyvinvointia ei voi parantaa yksittäisillä virkistyspäivillä tai kulttuuriseteleillä.

TYÖHYVINVOINTI EI OLE AINOASTAAN KUSTANNUSSÄÄSTÖ VAAN TUOTANTOPANOS

Työhyvinvoinnilla ei ole vaikutusta vain sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläkkeiden määrään vaan myös työn tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen, innovaatioiden syntymiseen ja lopulta yrityksen tulokseen.

HENKILÖSTÖ MUKAAN

Kyllä, työhyvinvoinnin kehittäminen on ylimmän johdon tehtävä, mutta tehokkaimpia toimenpiteitä on mahdoton keksiä ilman, että henkilöstö otetaan kehittämistyöhön vahvasti mukaan. Otetaan diskuteeraukseen mallia Tanskasta ja Ruotsista.

LÄHIESIMIEHILLE TAIDOT JA MAHDOLLISUUDET PUUTTUA ONGELMIIN

Lähiesimiehen työ ei ole herkkua: kiistat ja erimielisyydet kun usein ratkotaan heidän avullaan. Varmista, että yrityksessäsi esimiehet tietävät vastuunsa ja valtansa puuttua työyhteisön ongelmatilanteisiin ja että heillä on tarvittava aika kuunnella ja ratkoa ongelmia.

YLLÄPIDETÄÄN JA KEHITETÄÄN JOUSTAVIEN TYÖAIKOJEN KULTTUURIA

Suomi on maailman huippua joustavien työaikojen hyödyntämisessä. Joustoilla on valtava vaikutus työhyvinvointiin. Tässä kohtaa voidaan vain todeta, että jatketaan samaan malliin.

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, TULOSTEN SEURANTA JA PALAUTE

Kaikkihan sen tietävät, päämäärätön haahuilu ei johta mihinkään. Aseta työhyvinvoinnin kehitykselle selkeät tavoitteet, seuraa kehitystä ja viesti koko organisaatiolle onnistumisista ja kehityskohdista.

MAAILMA MUUTTUU JA TARVITAAN UUTTA KEHITTÄMISEN KULTTUURIA; NE SELVIÄVÄT, JOTKA PANOSTAVAT

Osa yritysjohtajista elää pää pensaassa ja uskoo, että yritys voi jatkaa kuten aina ennenkin. Globalisaatio ja digitalisaatio tulevat vaikuttamaan kaikkiin työyhteisöihin. Miettikää yhdessä, millä tavalla siitä saadaan paras hyöty irti.

KUUNTELEMINEN, MUILTA OPPIMINEN JA BENCHMARKKAUS

Työhyvinvoinnista puhutaan viimeinkin. Tällä hetkellä siitä puhutaan itse asiassa todella paljon. Hyödynnä tilanne ja opi muista yrityksistä! Pyörää ei todellakaan tarvitse keksiä itse uudelleen.

KOKEILEMINEN KANNATTAA

Kaikki työhyvinvointitoimenpiteet eivät sovi kaikille työpaikoille. Rohkea kokeileminen ja järkevä vaikuttavuuden mittaaminen kertovat, mihin teillä kannattaa panostaa.

Lähde: Kilpailukykyä työhyvinvoinnista -julkaisu, LähiTapiola, työeläkeyhtiö Elo